Suolaisia suupaloja

Punasipuli-vuohenjuustopiiraset
Pienet suolaiset piiraset illanistujaisten suupaloiksi.

Ajatuksissani olen ehtoisa emäntä ja kutsun ystäviä patojen ääreen. Oikeasti teen sen ihan liian harvoin. Aina on yhtä mukavaa, kun saa aikaiseksi. Uuden vuoden toive: Uusi isompi koti ja isompi ruokapöytä. Ottaisikohan oikein tavoitteeksi?

Juuri nyt astianpesukone ja pesukone laulavat eilisten illanistujaisten jälkipyykkiä. Pieninä suupaloina tarjosin mm. näitä jo muutamaan kertaan leivottuja punasipuli-vuohenjuustopiirasia. Ohje on Kotilieden Jouluelämää-lehdestä, mutta ei niissä mitään erityisen jouluista ole. Ne sopivat oikein hyvin iltapalaksi talvi-iltoihin vaikkapa teekupillisen kanssa.

Pienet punasipuli-vuohenjuustopiiraat
12 piirasta

Ruis-rahkavoitaikina
125 g voita tai margariiniä
1 1/2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
125 g maitorahkaa

Täyte
6 pientä punasipulia
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl ruokokidesokeria
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria
4 rkl punaviinietikkaa
150 g pehmeää vuohenjuustoa
timjamia

1. Valmista ensin taikina. Nypi kaikki muut aineet paitsi rahka nopeasti tasaiseksi. Lisää maitorahka ja sekoita tasaiseksi, mutta vältä vaivaamista. Painele taikina levyksi, kääri tuorekelmuun ja nosta jääkaappiin tunniksi.

2. Kuori ja halkaise punasipulit. Kuumenna oliiviöljy ja ruokosokeri pannulla. Kuullota sipuleita miedolla lämmöllä leikkuupinta alaspäin öljyssä, kunnes ne saavat vähän väriä.

3. Lisää pannulle etikka ja timjaminoksat, peitä pannu kannella ja anna hautua muutama minuutti. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna jäähtyä.

4. Voitele muffinipellin kolot tai vuoraa ne leivinpaperilla. Jaa taikina kahteentoista osaan ja painele taikinapalat muffinipellin pohjalle ja reunoille. Nosta nokare vuohenjuustoa jokaisen piirasen pohjalle. Nosta päälle puolikas punasipuli leikkuupinta ylöspäin.

5. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 12-15 minuuttia.

suolaa&hunajaa myös Facebookissa

Päärynätaivaassa

Karamellisoidut päärynät
Miten mikään näin helppo ja yksinkertainen voi olla näin taivaallista?

Tämä alkoi ihan viattomasti hedelmäkoriin jääneiden päärynöiden pelastamisena ja johti pahemman luokan riippuvuuteen. Ihan samalla metodilla koukuttavia tulee myös vaikkapa omenoista. Vähän nahistuneita jo? Ei haittaa, kyllä tämän ohjeen voi, sokeri, kaneli ja vanilja puuteroivat ne uuteen uskoon.

Ohje on Fanni & kaneli -blogista, josta olen viime aikoina kokannut toinen toistaan parempia ruokia. Juuri sellaisia, joista pidän: Riittävän yksinkertaisia, jotta maut pääsevät loistamaan, mutta aina niissä on joku juju. Karamellisoitujen päärynöiden lisäksi olemme ihastuneet mm. ihaniin lohileipiin, joiden salaisuus on kokojyväsinapissa.

Fanni & kanelin Tiina on käyttänyt ohjeessa granaattiomenaa ja niin minäkin tein ensimmäisellä kerralla. Sittemmin olen vaihtanut granaattiomenan kevyesti sokeroituihin puolukoihin. Ne tuovat hyvää happamuutta voissa ja sokerissa makeaksi paahtuneiden päärynöiden ja omenoiden rinnalle. Turkkilainen jogurtti on välttämätön osa annosta: Maun lisäksi kaupan päälle saa vielä valheellisen terveellisyyden tunteen.

Karamellisoidut päärynät (ohje Fanni & kaneli)
kahdelle

2 päärynää
2 rkl voita
2 rkl sokeria ja 1 rkl vaniljasokeria (tai 3 rkl sokeria ja 1/2 vaniljatanko)
1/2 dl vettä
kanelia
ripaus sokeria päärynän päälle

lisäksi
kevyesti sokeroituja puolukoita tai granaattiomenan siemeniä
turkkilaista jogurttia

1. Halkaise päärynät kahtia, poista lusikalla siemenkota ja säikeet. Sirottele päälle kanelia ja sokeria.

2. Sekoita vesi, sokeri ja vaniljasokeri siten, että sokeri sulaa veden joukkoon.

3. Sulata voi pannussa. Nosta päärynät pannulle leikkuupinta alaspäin ja paista, kunnes ne alkavat karamellisoitua (noin viisi minuuttia). Käännä päärynät ympäri, kaada vesi-sokeriseos pannuun ja laita pannun päälle tiivis kansi. Hauduta päärynät pehmeiksi (viitisen minuuttia).

4. Nosta päärynät pois, ota kansi pannun päältä ja keitä sokeri-vesi-voiseosta pannulla, kunnes se paksuuntua ja saa kevyesti paahteisen värin (muutama minuutti).

5. Nosta päärynät lautaselle, valuta päälle kastiketta pannusta, lisää lautaselle turkkilaista jogurttia ja granaattiomenan siemeniä tai puolukoita.

Ruoka-apua Tampereelta

Omena-mantelimuffinssit
Aleksis Kiven kadun helmestä, Keittiöelämää-liikkeestä, on mahdotonta poistua tyhjin käsin. Viimeksi mukaan tarttui mm. ihana manteliöljy, jota nyt käytin muffinsseihin. 

Tampereella sijaitseva Keittiöelämää on vaaran paikka. Muutaman neliön liike on täynnä ihania ruokalöytöjä ja kaupasta on mahdotonta poistua ilman raskaita – mutta onneksi niin herkullisia – kantamuksia. Viimeksi sen havaitsi ystäväni, jonka olin rekrytoinut täydentämään sitruunapastavarastoni. Tampereelta saatiin samalla reissulla kuulema ruoka-apua Helsinkiin kassikaupalla.

Kauppias on asialleenomistautunut foodie, joka näkee paljon vaivaa löytääkseen parhaat tuotteet. Merkittävä osa valikoimasta on omaa maahantuontia ja liikkeessä on paljon tuotteita, joita ei muualta saa. Kauppiaan suositusten perusteella löysin mahtavia aarteita. Esimerkiksi tämä manteliöljy päätyi ostoskoriini maistatuksen perusteella.  Olen käyttänyt sitä gourmetversioon mantelikalasta: Pieni loraus öljyä ja paahdettuja manteleita paistetun vaalean kalan päälle  – ollaan aika kaukana kouluruokaversiosta. Suosikkejani ovat myös mm. Martellin pastat, Picin mahtava sitruunapasta ja Neronen pitkään kypsytetty balsamico.

Liike aloitti 2005 keittiötarvikeliikkeenä, mutta vuosien aikana ruokatuotteet ovat vallanneet suurimman osan liiketilasta. Omistajan mukaan kehitys on johtunut muutoksesta kysynnässä: Keittiön kilpavarustelun sijaan panostetaan mieluummin ensiluokkaisiin raaka-aineisiin. Shampanjavispilä on siis ihan turhake ja passé, rahat laitetaan mieluummin optimaalisessa lämpötilassa kypsytettyyn artesaanipastaan, huippuviinietikkaan tai parhaiden ravintoloiden suosimaan suolaan.

Missään muussa kategoriassa kuin ruoassa ei saa yhtä edullisesti oman kategoriansa ”rolls roycea”. Vaikka käsintehty pasta, maksaa kolminkertaisesti normaaliin pastaan verrattuna, kustannus on kuitenkin edelleen kolmen euron luokkaa. Pullon Espanjan parhaaksi valittua oliiviöljyä saa alle kahdellakympillä. Vertauksessa on siis varmasti vinha perä. Liikkeen kantavana ajatuksena on ottaa myyntiin vain näitä oman kategoriansa rollsroyceja – tai ainakin porscheja eli ensiluokkaisia eurooppalaisia ruokatuotteita.

Jos pistäydyt Tampereella, kannattaa ehdottomasti käväistä myös Aleksis Kiven kadun kautta ja antautua asiantuntijan käsiin. Saat monta hyvää suositusta paitsi tuotteista myös niiden käytöstä.

Näiden muffinssien resepti sain alunperin alkunsa juuri tuosta manteliöljystä, jota voisin syödä lusikalla. Muffinsseissa sen hieno aromi menee hukkaan, eikä meillä sitä ole ensimmäisen kerran jälkeen leivontaan huljattu. Esimerkiksi saksanpähkinäöljy tai miksei ihan rypsiöljykin ajaa ihan saman asian.

Omena-mantelimuffinssit
kaksitoista muffinssia

1 1/2 dl mantelirouhetta (rouhi itse kokonaisista manteleista)
3 dl vehnäjauhoja
1/4 tl muskottipähkinää
1 rkl kardemummaa
2 tl leivinjauhetta
kanelia
1 1/2 dl ruokosokeria, fariinisokeria tai sokeria
1 1/2 dl turkkilaista jogurttia (tai maitoa)
2 kananmunaa
1 dl pähkinäöljyä (tai muuta öljyä)
4 hapanta, kotimaista pientä omenaa tai kaksi suurta omenaa

1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

2. Sekoita kuivat aineet ja mausteet sokeria ja kanelia lukuunottamatta keskenään.

3. Pilko omenat pieniksi kuutioiksi. Mausta ne sokerilla ja reilusti kanelilla. Lisää joukkoon kananmuna, turkkilainen jogurtti ja öljy. Sekoita tasaiseksi.

4. Sekoita kuivat aineet ja omenaseos keskenään nopeasti tasaiseksi taikinaksi.

5. Nostele taikina muffinssivuokiin. Muffinssit kohoavat aika maltillisesti ja jäävät melko tiiviiksi eli voit huoletta laittaa vuoan melko täyteen. Paista noin 20 minuuttia tai kunnes muffinssit ovat kypsiä.

Mahtava salaatintapainen

Kana-pähkinäcouscoussalaatti jogurttikastikkeella
Hyvällä tahdolla tätä aika vähän vihreää sisältävää ruokalajia voi kai kutsua salaatiksi.

Tämä myytiin minulle salaattina, joten salaatiksi sitä kutsuttakoon. Idean salaattiin sain What Katie Ate -blogista, jonka houkuttelevat kuvat saavat aina veden herahtamaan kielelle. Poimin Katien salaattiohjeesta itseäni miellyttävät osuudet ja muuntelin reseptiä mielinmäärin. Alkuperäisestä jäi jäljelle mm. marinadi pääpiirteissään sekä pähkinöiden ja siementen käyttö couscousissa.

Valmistusprosessi on aika monivaiheinen, mutta tämän maukkaan salaatin takia voi kyllä hiukan vaivaa nähdäkin. Laitakokin mielestä äitini on armoitettu salaatintekijä. Tämän salaatin ansiosta saatan olla kuulema kiilaamassa rinnalle ja ohi. Ehkä se oli vaan tarkoitushakuinen kehu, jonka tavoitteena oli pitää minut tyytyväisenä hellan ääressä.

Mainitsemisen arvoinen on myös marinadi. Jos ei jaksa koko prosessia salaatin valmistamisessa, korvan taakse kannattaa laittaa vähintään se. Laiskemmalle kokille sopii myös salaattiin tekemäni sitruunapavut, vaikkapa lihan lisukkeeksi ihan sellaisenaan.

Tähän päätyi muuten kuvauskerralla ensimmäinen oman maan kesäkurpitsa, keltainen ja mahtavan maukas. Kun kesäkurpitsaa myydään lähikaupassamme eurolla kilo, ei kasvimaata taloudellisilla syillä voi perustella, mutta onneksi omin käsin kasvatettu saa omassa suussa ihan erityisen makuvivahteen.

Kana-pähkinäcouscoussalaatti jogurttikastikkeella
runsas annos kahdelle

2 broilerin rintafilettä
1 pieni sitruuna

Marinadi
5 rkl öljyä
1 tl jauhettua korianteria
2 rkl tomaattipyrettä
1 tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl jauhettua inkivääriä
1 1/2 tl harissatahnaa (ellei lähikaupastasi löydy, korvaa chilillä. Saa kyllä ihan perus-Prismastakin)
3 valkosipulin kynttä
suolaa, mustapippuria

Salaattiin
1 pieni vihreä tai keltainen kesäkurpitsa
pari kourallista vihreitä papuja
1 sitruuna
oliiviöljyä
reilu 1 dl pähkinöitä ja siemeniä (sekoita manteleita, pinjansiemeniä ja kurpitsansiemeniä)
2 dl täysjyväcouscousia
1/2 tl savustettua paprikajauhetta (arvioi määrä vahvuuden mukaan)
pari kourallista rucolaa
silolehtipersiljaa ja minttua

Jogurttikastike
3 rkl turkkilaista jogurttia
1 rkl hyvää oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria, yhteensä kourallinen minttua ja silolehtipersiljaa

1. Sekoita kaikki marinadin ainekset. Kaada marinari pussiin kanojen päälle, pyörittele kanat siinä ja anna maustua muutama tunti tai seuraavaan päivää.

2. Siivuta puolikas sitruuna ohuiksi siivuiksi ja laita siivut uunivuoan pohjalle. Levitä sitruunaviipaleiden päälle putsatut vihreät pavut. Lorauta niiden päälle oliiviöljyä ja puolikkaan sitruunan mehu. Rouhi päälle suolaa ja mustapippuria. Paista 200 asteessa uunissa 20-25 minuuttia, kunnes ovat kypsiä ja ovat saaneet hiukan väriä.

3. Siivuta kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi mandoliinilla tai juustohöylällä (onnistuu vain, jos kesäkurpitsa on pieni). Sivele ohuet siivut molemmin puolin oliiviöljyllä ja paista kauniin raidallisiksi grillipannulla muutamassa erässä. Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Nosta sivuun jäähtymään.

4. Laita paistinpannulle tilkka öljyä ja sekoita öljyyn savustettu paprikajauhe. Paista paprikajauheella maustetussa öljyssä kurpitsansiemeniä, pinjansiemeniä ja kevyesti rouhittuja manteleita, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita. Nosta syrjään jäähtymään.

5.Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainesosat yhteen. Nosta kastike jääkaappiin maustumaan.

6. Paista broilerinfileet grillipannulla. Ennen kuin käännät ne purista niiden päälle puolikkaan sitruunan mehu, kun fileet ovat melkein kypsiä, purista myös kypsälle puolelle puolikkaan sitruunan mehu.

7. Broilerin kypsyessä kypsennä couscouos pakkauksen ohjeen mukaisesti.

8. Kokoa salaatti, kun kaikki ainesosat ovat hiukan jäähtyneet. Sekoita couscousin joukkoon tilkka oliiviöljyä, lisää joukkoon pähkinät, rucola ja yrtit. Nosta päälle vihreät pavut ja kieritä kesäkurpitsasiivut kauniiksi rulliksi salaatin pinnalle. Asettele koko komeuden päälle suikaleiksi leikatut broilerinfileet. Tarjoa jogurttikastikkeen kanssa.

Psst… suolaa & hunajaa myös Facebookissa

Muffinssimaakarina

Omena- ja mustikkamuffinit
Omenasesonki pyörähti käyntiin melkein huomaamatta. Lähikaupan pihasta sain muffinsseihin pussillisen raikkaan kirpeitä valkeita kuulaita ja vielä onneksi myös rasian mustikoita.

Ihan vielä en raaskinnut alkaa tyhjentää pakastinta omista mustikoista. Talven mittaan niistä on vielä monet kerrat iloa – ja viimeistään ensi kesänä sitä pakastinta sitten tyhjennetään kiireesti ennen seuraavan mustikkakauden alkua. Tämä resepti toimii sitten siinäkin tarkoituksessa.

Mustikkamuffinssit tein aiemmin kehittämälläni mustikkakakun reseptillä. Jos pursotat kuorrutteen, kannattaa vähentää turkkilaisen jogurtin määrää kuorrutteessa. Muutama ruokalusikallinen valutettua jogurttia riittää. Paistoaika on kakkua hiukan lyhyempi, noin 25 minuuttia.

Omenamuffinsseihin sovelsin Pumpkin Jamista löytynyttä Leila Lindholmin ohjetta, josta poimin sekä Pumpkin Jamin Marin että Vatsasekaisin Kilinkolin Riikan kehuman pohjataikinan. Jätin tällä kertaa murut tekemättä ja korvasin sen kuivatulla omenalastulla, jonka olen pinnannut kauan kauan sitten Soul Kitchenistä odottamaan seuraavaa omenamuffinssisatsia. Omenalastun kiinnitin pienellä nokareella tuorejuusto-tomusokeriseosta. Annos on 1,5-kertainen normaaliannokseen verrattuna, koska tein niitä juhliin elipienennä sitä, jos leivot pienemmälle porukalle.

Omenamuffinssit
noin 25 pientä muffinssia

150 g voita
3 dl maitoa
2 pienen luomusitruunan kuori
3 kananmunaa
2 1/4 dl sokeria
1 1/2 tl vaniljasokeria
6 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

Omenatäyte
7 pientä kotimaista omenaa (tai 4-5 isoa)
3 rkl voita
1 1/2 tl kanelia
3 rkl sokeria

Pinnalle
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1/4 dl tomusokeria

Kuivatut omenalastut
2-3 kotimaista omenaa
kanelia ja sokeria

1. Aloita ensin omenalastuista. Vedä omenat pohjasta aloittaen ohuiksi siivuiksi mandoliinilla. Pyöräitä kaneli-sokeriseoksessa ja kuivata uunissa 100 asteessa tunti kummaltakin puolelta. Voit toki tehdä nämä myös kuivurissa, mutta ainakaan omassani lämpötila jää matalammiksi, joten kuivaaminen kestää todella kauan.

2. Kuori ja pilko omenat pieniksi paloiksi. Valmista ensin omenatäyte, sen jäähtyminen kestää kauiten. Sulata voi pannulla, lisää sokeri, kaneli ja omenalohkot. Pyörittele muutama minuutti, jotta omenat maustuvat kauttaaltaan ja nosta liedeltä jäähtymään.

3. Sulata taikinaan tuleva voi kattilassa, sekoita joukkoon maito ja raastettu sitruunankuori. Anna jäähtyä. Kylmä maito jäähdyttää seoksen melko viileäksi jo valmiiksi eli se on käyttövalmis siinä ajassa, kun olet vatkannut kananmunat ja sokerin vaahdoksi.

4. Riko kananmunat kulhoon, lisää sokeri ja vaniljasokeri. Vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi.

5. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kananmunavaahtoon vuorotellen kuivia aineita ja vuorotellen voi-maitoseosta. Sekoita tasaiseksi.

6. Lisää lopuksi omenatäyte.

7. Laita taikinaa muffinssivuokiin. Muista jättää kohoamisvara.

8. Paista 200 asteessa noin 25-30 minuuttia tai kunnes ovat kypsiä.

9. Anna jäähtyä, pursota päälle pieni nokare tuorejuusto-tomusokeriseosta ja asettele päälle kuivattu omenalastu.

Psst… suolaa & hunajaa myös Facebookissa

Tulisen ja makean liitto

Chorizoa ja paahdettua paprikaa
Tapas-antipasti-sapasillan espanjalaista osuutta edusti chorizo paahdettujen paprikoiden kera. Tällä tapaksella Espanja korjasi potin: Tarjoiluastia puhdistettiin pohjia myöten, viimeiset öljytkin pyyhkäistiin leivänpalalla.

Nappasin tämän makeaa ja tulista yhdistävän reseptin Jokihaka kokkaa -blogista. Jokihaka vietti olympiataukoa, mutta meillä kokattiin hänen pettämättömiä reseptejään elokuussa ihan urakalla (mm. jo aiemmin julkaisemani maukkaat kanavartaat).

Paahdettua paprikaa ei paprikaksi tunnistaisi, ellei tietäisi. Paahtaminen tekee paprikasta ihanan makean ja sellaisena se kelpaa jopa monella paprikaa muutoin vieroksuvalle. Paahdetun paprikan makeus komppaa tässä ruokalajissa hyvin chorizon tulisuutta. Ruoan tulisuutta voit säädellä itse valitsemalla chorizon ja savustetun paprikajauheen oman suun mukaisiksi. Savustettua paprikajauhetta löytyy sekä tulisempaa (picante) että makeampaa (dulce) versiota. Itse käytin jauhetta, joka on siltä väliltä.

Savustetusta paprikasta on tullut uusi suosikkini, sillä saa kivan säväyksen arkisempiin ruokiin ilman, että ruoasta tulee kuitenkaan tulista. Toimii erinomaisesti myös mm. gazpachossa. Oman purkkini löysin Tampereen Keittiöelämää-kaupasta, mutta savustettua paprikaa saa ainakin pääkaupunkiseudulla monista hyvinvarustetuista kaupoista ja DeliDelistä.

Chorizoa ja paahdettua paprikaa
kahdelle-kolmelle osana useamman tapaksen settiä

3 pientä paprikaa
vajaa 100 g chorizoa
1 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
mustapippuria
savustettua paprikajauhetta (kokeile annostusta maltillisesti)
kunnon puristus sitruunamehua
pari oksaa tuoretta oreganoa tai muita yrttejä

1. Paahda paprikat: Kuumenna uuni niin kuumaksi kuin se saa, laita myös grillivastus päälle. Leikkaa paprikat neljään osaan, poista siemenet ja valkoinen osa keskeltä ja laita uunipannulle kuori puoli ylöspäin. Paahda puolisen tuntia tai kunnes kuori on mustunut. Laita paprikat tiiviisti suljettuun pussiin noin vartiksi. Sen jälkeen kuori irtoaa helposti. Poista kuoret paprikasta ja leikkaa se sopiviksi suupaloiksi.

2. Kuumenna tilkka oliiviöljyä pannulla, paista siinä ronskeiksi paloiksi leikattua chorizoa, kunnes se on hiukan ruskistunut. Älä paista liian kuumalla, muuten seuraavaksi pannulle laitettavat valkosipulit palavat karrelle.

3. Lisää pannulle valkosipulit ja paprikat. Paista hetki. Mausta pippurilla ja savupaprikalla. Purista joukkoon sitruunamehu ja lisää lopuksi yrtit.

4. Tarjoa hyvän leivän kanssa.

Munakokkelin salaisuudet

Munakokkeli
Täydellisen mehevä ja kostea munakokkeli pelastaa pilvisemmankin sunnuntaiaamun. Olen kokeillut monia versioita ja todennut, että vanhat opit ovat tässä lajissa voittamattomia. Nimittäin Julia Childin opit. Julia Childin, joka tänään juhlisi 100-vuotispäiväänsä.

Aloitin vuoden alussa kirjaprojektin, jonka tavoitteena oli tyhjentää keittokirjahyllyni kaikista sellaisista kirjoista, joista en löydä mitään kokattavaa. Laskelmissa en kuitenkaan ottanut huomioon, miten houkuttelevia uusia teoksia halajaa kirjahyllyyni. Onneksi kuitenkin moni minulle turha kirja on päätynyt niistä ilahtuneisiin uusiin koteihin.

Yksi tämän vuoden hankinnoistani on ikiklassikko Ranskalaisen keittiön salaisuudet. Kyllä, juuri se kirja, jonka Julie kokkasi läpi vuoden aikana Julie Powellin blogin ja kirjan pohjalta syntyneessä leffassa Julia & Julie. Kaikki kirjan 524 reseptiä eivät varmasti pääse meillä tulille edes elämäni aikana vuodesta puhumattakaan, mutta mm. tämä kirjan täydellinen munakokkeli on ehdottomia suosikkejani. Käsi pystyyn muuten, kenellä oli kirja jo ennen elokuvaa. Elokuva taisi nostaa kirjan taas yhden sukupolven suosioon – meidän ruoanlaiton ystävien ”joilla ei ole kotiapulaista, mutta voimme tarpeen tullen jättää mielestämme kaiken muun, mikä voisi häiritä sitä iloa, jota ihminen tuntee luodessaan harvinaisen herkullisen aterian”.

Vuonna 1961 julkaistu ja 1968 suomennettu kirja kuuluu niihin kalleuksiin, jotka kuuluisi periä ruokaa rakastavalta vanhapiikatädiltä sivumerkintöineen, mutta tilasin omani proosallisesti verkosta ja huomiotkin joudun kirjoittamaan ihan itse. Ehkäpä jonain päivänä joku ruokaa rakastava sukulaiseni ilahtuu omasta kappaleestani merkintöineen. Ihan lähiaikoina en ole kirjasta kuitenkaan luopumassa; kuka ei tarvitsisi keittokirjaa, jossa on oma kappaleensa täydellisille kananmunaresepteille.

Täydellisen munakokkelin valmistamisessa ei ole Julian mukaan kuin muutama vinkki: Käytä kohtalaista lämpöä, lisää kerma vasta lopussa ja malta lopettaa kypsentäminen ajoissa. Kokkeli nimittäin kypsyy vielä liedeltä ottamisen jälkeen ja lopussa lisätty kerma lopettaa kypsymisen. Kokkeli on parhaimmillaan, kun se on mehevän kosteaa.

Munakokkeli (ohje Ranskalaisen keittiön salaisuudet)
kahdelle

4 munaa
1 rkl voita
1 rkl kuohukermaa
suolaa
(halutessasi  ruohosipulia tai muita yrttejä)

1. Sekoita munien rakenne rikki kulhossa.

2. Lämmitä pannua miedohkolla lämmöllä ja sulata voi.

3. Kaada muna seos pannulle ja pyörittele sitä koko ajan pannun pohjaa myöden puuhaarukalla tai vispilällä. Ole kärsivällinen, kestää jonkinaikaa, ennen kuin munaseos alkaa saeta.

4. Kun munaseos on sopivan sakeaa (toimi nopeasti), ota pannu pois levyltä ja sekoita siihen kerma. Se pysäyttää kypsymisen ja munakas säilyy mehevänä.

5. Mausta maun mukaan suolalla. Itse lisään lopuksi myös ruohosipulia, jos sitä sattuu olemaan.

PS Julian syntymäpäivän kunniaksi kokataan monissa blogeissa. Suomalaisia postauksia on blogiinsa koonnut Rouva Raadelmasta.

Ateria alkupaloista

Tomaatti-artisokka-basilikacrostadat
Tapaksia, antipasteja ja muita pikkupaloja viimeisen lomaperjantain kunniaksi.

Jos kuuluu ihmislajiin, jonka mielestä aterian parhaat palat ovat useimmiten alussa, on ihan juhlaa korvata koko ateria alkupaloilla. Viimeistä lomaperjantaita juhlistettiinkin meillä tapaksilla, sapaksilla ja antipasteilla iloisesti sekaisin. Crostadoita, coppaa (ilmakuivattua kassleria), parmankinkkua ja salamia Italiasta, manchegoa ja chorizoa paahdetun paprikan kera Espanjasta ja hunajapaahdettuja nauriita Suomesta.

Nauriit olivat retiisien jälkeen ensimmäiset juurekseni, jotka kypsyivät syömäkuntoon. Kuopiossa torimyyjä kehui minulle, että parempaa nauris- tai lanttuvuotta ei ole ollut miesmuistiin. Hänen mukaansa runsaat sateet ovat taanneet pehmeän maun molempiin juureksiin. Olenkin siis ehtinyt odotella omia nauriitani jo hetken vesi kielellä. Kaiken odottamisen jälkeen tein niiden kanssa ihan täydellisen hudin. Sain niistä aikaan jokseenkin syömäkelvottomia, kitkeriä paahdettuja nauriita. En tiedä, oliko vika minussa vai nauriissa, mutta ensimmäinen osa sadostani meni nyt kyllä ihan hukkaan. Vielä maassa on jonkin verran yksilöitä, joilla jatkaa harjoituksia.

Onneksi Viini-lehdestä poimitut Arto Rastaan (tunnettu mm. tamperelaisesta Hella & Huoneesta) tomaatti-basilikacrostadat olivat sitten sitäkin parempia. Muokkasin vähän päällysteitä: Alkuperäisessä reseptissä leivillä oli vain aurinkokuivattua tomaattia, itse käytin myös kirsikkatomaatteja ja latva-artisokkaa. Olen tehnyt leipiä nyt kahdesti tuotekehittelyn nimissä. Kuvauskerralla täytteitä oli vielä aika niukasti, seuraavalla kerralla lisäsin niitä ja leipä oli mehevämpi. Suosittelen siis jälkimmäistä vaihtoehtoa, vaikka toimivat kummallakin tavalla.

Crostadat voi tarjota vaikkapa alkumaljan seuralaisena tai brunssilla. Viini-lehden mukaan leipien rasvaisuutta leikkaavat parhaiten riesling- tai sauvignon blanc -kuohuviinit ja kuohuvat noin ylipäänsä toimivat hyvin.

Tomaatti-artisokka-basilikacrostadat
6-8 pientä leipästä (neljälle hengelle)

200 g (noin 3 dl) vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 pkt kuivahiivaa
1 1/4 dl vettä (kuivahiiva tarvitsee noin 42-asteisen veden käynnistyäkseen)

Pinnalle
1 pieni valkosipulin kynsi
1/2 ruukkua basilikaa
2 rkl oliiviöljyä
muutama kirsikkatomaatti (1 per leipä)
muutama aurinkokuivattu tomaatti (1 per leipä)
muutama latva-artikokka (1 per leipä)
noin 50 g raastettua parmesania

1. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää loput aineet ja vaivaa taikinaa, kunnes siinä on hyvä sitko. Voit tehdä taikinan myös koneella.

2. Anna taikinan kohota puolisen tuntia ja valmistele sillä aikaa täytteet ja lämmitä uuni 250 asteeseen.

3. Hiero silputtu valkosipuli, basilika ja öljy yrttiöljyksi (voi olla krouvia eli ei tarvitse hiertää pestomaiseksi, kunhan ovat sekaisin).

4. Halkaise kirsikkatomaatit kahteen-neljään osaan, pieni aurinkokuivatut tomaatit ja latva-artisokan sydämet.

5. Jaa taikina 6-8 osaan ja taputtele taikinasta pieniä leipäsiä. Sivele ne öljyseoksella ja asettele kunkin leivän päälle kirsikkatomaatteja, aurinkokuivatun tomaatin ja latva-artisokan palasia. Raasta päälle parmesania.

6. Paista 250-asteisessa uunissa uunipellillä noin 8 minuuttia. Itse paistoin leivät paistokiven päällä. Niistä tuli ihanan rapeapohjaisia, mutta tulos on varmasti oikein hyvä myös uunipellillä.

Aamun avaus

Kotitekoinen mysli
Menivät muuttamaan suosikkimyslini reseptiä, siitä kimpaantuneena tein oman paremman. Ja enää en keksi yhtään syytä, miksi kantaa sitä kaupasta.

Minun on pitänyt tehdä mysliä itse jo yli vuoden päivät, kun huomasin ohjeen siihen Mondon Ruoka&Matkassa. Keväällä sitä teki puolestaan Vatsasekaisin Kilinkolin-Riikka. Ihastuin Riikan käyttämiin kuivattuihin mansikoihin. Kun löysin niitä Kööpenhaminan reissulta, alkoivat ainekset olla kasassa.

Viimeinen sysäys mysliin oli sadepäivistä alkanut raivaamis- ja järjestämisvimmani. Sen seurauksena minulla on nyt esimerkiksi kaikki ruokalehdet koteloissa vuodenaikojen mukaan järjestettynä ja kaikki kellarissa pyörineet kirppisvaatteet keräyslaatikoiden pohjalla. Banaanilaatikko odottaa jo kirjahyllyn vieressä hetkeä, kun aion ensimmäistä kertaa luopua yhdestäkään ostamastani kirjasta – keittokirjoja laitoin kiertoon tosin jo alkuvuodesta. Hyllyn äärellä on luvassa tuskaisia hetkiä, mutta vaihtoehdot ovat luopuminen tai isompi asunto. Luulenpa, että hyllystä löytyy muutama teos, joka ei ansaitse toista kierrosta missään vaiheessa elämääni. Ja jos positiivisesti ajattelee, ehkä sieltä löytyy myös muutama lukematon lukemisen arvoinen kirja.

Ennätin keittiönkaappeihin ennen kirjahyllyä. Mysli on parasta pussinpohjien tyhjennysruokaa, koska siihen voi laittaa melkein mitä tahansa makunsa ja kaapin sisällön mukaan. Ainakin meillä sitä syödään puuroa useammin, joten eiköhän tämäkin sammiollinen ole nopeammin syöty kuin siihen päätyneet hiutaleet muutoin olisivat. Itse pidän pähkinäisestä myslistä, joten tyhjentelin tähän urakalla pähkinäpussien loppuja. Kannattaa käyttää isoja kaurahiutaleita. Niillä mysliin tulee hyvä rakenne.

Marja-pähkinämysli
kaksi isoa purkillista

10 dl isoja kaurahiutaleita
3 dl ruishiutaleita
1 dl ohrahiutaleita
2 1/2 dl siemeniä (esim. kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä)
reilu 200 g erilaisia pähkinöitä (laitoin itse hasselpähkinöitä, manteleita, saksanpähkinöitä ja pistaasipähkinöitä)
1/2-3/4 dl rypsi- tai auringokukkaöljyä
1 1/2 dl vettä
1/2-1 dl ruokokidesokeria (voit makeuttaa myslin myös fariinisokerilla tai hunajalla)

Paistamisen jälkeen
2 dl rusinoita
1 1/2 dl kuivattuja marjoja (esim. mansikoita, mustikoita, karpaloita) tai kuivattuja hedelmiä (esim. ananasta, omenaa, mangoa)

1. Rouhi pähkinät kevyesti. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään suuressa kulhossa.

2. Sekoita öljy ja vesi keskenään. Sekoita vesi-öljyseos tarkasti kuivien aineiden joukkoon. Helpoiten se onnistuu käsin.

3. Lisää ruokosokeria. Maista välillä, jotta saat oman makusi mukaisen makeuden mysliin.

4. Levitä mysli tasaisesti uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda sitä noin 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Kääntele muutaman kerran paistamisen aikana, jotta mysli paahtuu tasaisesti. Tarkkaile paiston aikana, ettei mysli pääse palaamaan.

5. Anna jäähtyä ja sekoita sen jälkeen joukkoon rusinat ja kuivatut marjat tai hedelmät.

Eväsretkellä luonnon helmassa

Focaccia
Ruoka maistuu aina parhaalta luonnon helmassa lämpimänä aurinkoisena päivänä. Ja kyllä kaupunkilaiselle Tervasaarikin lasketaan luonnoksi.

Loman ensimmäinen päivä, suku -vaikka se onkin pahin – kokoon ja leppoisa piknik Tervasaaressa. Sisko, miäs, lankoja, kälyjä, serkku, liuta lapsia ja koira. Valtavasti hyvää ruokaa ja luppoaikaa. Huonomminkin voisi lomansa aloittaa.

Olin innoissani päästessäni taas testailemaan kaikkea uutta kesähyvää (lisää postauksia luvassa), mutta yhden luottoreseptinikin kaivoin esille pitkästä aikaa. Focacciaresepti on julkaistu Oliviassa monta vuotta sitten ja löytynee myös Olivian Täydelliset reseptit -kirjasta. Itse leivon sitä säännöllisesti, välillä lotraan vielä ohjetta enemmän öljyä, mutta usein mennään suurinpiirtein näillä määrillä. Uunipannulle ja leivän pinnalle kannattaa öljyä lorauttaa ihan reilulla kädellä. Sen hienoimman oliiviöljysi voit säästää toisiin ruokalajeihin, tässä toimii ihan peruskama.

Focaccia
uunipannullinen (20*30 cm)

4 dl vettä
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1 tl sokeria
noin 7,5 dl vehnäjauhoja
4 rkl oliiviöljyä

Vuokaan ja pinnalle
4 rkl oliiviöljyä
sormisuolaa
tuoretta timjamia tai rosmariinia
voit laittaa pinnalle myös esimerkiksi oliiveja tai kirsikkatomaatteja

1. Sekoita veteen hiiva, suola ja sokeri.

2. Alusta taikinaan puolet jauhoista ja oliiviöljy. Alusta loput jauhoista ja vaivaa noin 15 minuuttia joko koneella tai käsin. Vaivaaminen on onnistumisen kannalta avainjuttu, se antaa leivälle hyvän rakenteen. Taikinan on tarkoitus jäädä aika löysäksi, käsiin tarttuvaksi.

3. Anna kohota puolisen  tuntia liinan alla.

4. Voitele öljyllä uunipannu, taputtele taikina pannulle tasaiseksi, sivele taikina öljyllä. Peitä liinalla ja anna kohota puolisen tuntia.

5. Sirottele pinnalle sormisuolaa ja yrttejä. Painele oliivit tai tomaatit taikinaan.

6. Paista 225 asteessa noin puolisen tuntia tai kunnes leivän pinta on kullanruskea.