Fisua ja pottua

Fish’n chips
Laitakokin mielestä tämä annos olisi ravintolamme listoilla, jos meillä olisi ravintola. Ei ole, eikä tule, mutta olkoon tämä kotiravintolan lauantai-illan luksusta kuitenkin. 

Sain jokunen viikko sitten ihanaa uppopaistettua madetta Murussa ja olin suunnitellut tekeväni tällä kertaa brittien kansallisruoan mateesta. Lähikaupassamme oli vain valtavia mateita, joita olisimme syöneet päiväkaupalla, joten päädyin valitsemaan kalaksi turskan. Se on helppo valinta: Jos ruotoja on, ne ovat helposti poistettavissa. Hauki olisi houkutellut, mutta hankala Y-ruoto ei. Mikä tahansa kiinteämaltoinen vaalea kala, josta on helppo poistaa ruodot sopii eli kalatiskiltä varmasti löytyy sopiva vaihtoehto.

Onnistuneen lopputuloksen kannalta olennaisinta on kylmän frittitaikinan ja kuuman öljyn yhdistelmä. Liian alhaisessa lämpötilassa saat aikaan vain löysiä kalapalasia, jotka maistuvat öljyiseltä ja rasvaiselta. Niiden takia ei kannata vaivautua. Avain rapsakkaan kuoreen ja napakkaan kalaan on paistolämpömittari ja maltti. Kuumenna öljy riittävän kuumaksi ja paista vain muutama kalapala kerrallaan. Jos laitat liian paljon kalaa kerrallaan, öljyn lämpötila laskee liian alhaiseksi ja lopputuloksen varmaan arvaatkin.

Frittitaikina kannattaa tehdä jääkaappikylmästä oluesta ja juuri ennen kuin alat paistaa kaloja. Yhdistelmä kylmää taikinaa ja kuumaa öljyä takaa rapsakan kuoren. Oluen hiilihapot puolestaan parantavat kuoren rakennetta.

Fish’n chipsistä ei saa kevyttä millään, mutta tämä on asteen kevyempi versio, koska ranskalaisten sijaan teen lohkoperunoita. Paahdan perunat uunissa sitruunalla ja rosmariinilla terästettynä.

Rapeita kalapaloja, kevyesti sitruunalle ja rosmariinille maistuvia lohkoperunoita, reilusti tartarkastiketta ja pari lohkoa sitruunaa. Miten niin saarivaltiossa ei muka osata kokata?

Fisua ja pottua
kahdelle

Sitruuna-rosmariiniperunat
4-6 perunaa koosta riippuen
pari oksaa rosmariinia
3 lohkoa luomusitruunaa
öljyä
suolaa
mustapippuria

Uppopaistettu kala
400 g turskaa
suolaa, mustapippuria

Frittitaikina
1/2 ploa kylmää olutta (1,6 dl)
2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
vajaa 1 tl suolaa
musta- tai valkopippuria

noin 1 1/2 litraa öljyä uppopaistamiseen

1. Valmista tartarkastike.

2. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Lohko huolellisesti pestyt perunat kuorineen uunivuokaan. Pyörittele ne öljyssä, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää vuokaan sitruunalohkot ja pari oksaa tuoretta rosmariinia. Laita uuniin noin 25-30 minuutiksi tai kunnes ovat kypsiä.

3. Leikkaa kalat reiluiksi paloiksi, mausta ne kevyesti suolalla ja pippurilla molemmin puolin. Sirottele kalapalojen päälle kevyesti vehnäjauhoa siivilän läpi

4. Kuumenna öljy 190 asteeseen. Käytä paistolämpömittaria, ellei sinulla ole rasvakeitintä. Älä laita kalaa paistumaan, ennenkuin öljy on riittävän kuumaa.

5. Vatkaa frittitaikina öljyn kuumentuessa. Sekoita kaikki kuivat aineet ja vatkaa ne kylmän oluen joukkoon. Taikinan on tarkoitus olla hiukan ohukaistaikinaa paksumpaa.

6. Pyöräytä kalapalat yksi kerrallaan frittitaikinassa, anna ylimääräisen taikinan valua pois kalan pinnalta ja nosta kala sen jälkeen kattilaan kuuman öljyn joukkoon varovasti, ettet saa kuumaa öljyä päällesi. Paista kerrallaan vain muutama kalapala, ettei öljyn lämpötila pääse laskemaan liian alhaiseksi.  Paista kaloja noin neljä minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea. Jos paistamisessa menee paljon kauemmin, tiedät, ettei öljy ole tarpeeksi kuumaa.

7. Nosta reikäkauhalla paperin päälle, jotta ylimääräinen öljy valuu pois.

Seuraa suolaa&hunajaa myös Facebookissa

Kunniaa (ja Sushikirja) kalahaasteen voittajalle

Rumpujen pärinää ja voittajan julistaminen. Maukas, kalaisa tammikuu on takana ja meidän ruokapöytäämme on uinut monta uutta suosikkia.

Joulukuussa pyysin teiltä apua ja ideoita uusiin kalaruokiin. Sain monen monta maistuvaa vinkkiä, joita olen kuukauden mittaan kokkaillut. Kaikki eivät päätyneet blogiin saakka, koska tammikuun pimeydessä ei juuri viitsi iltaisin kuvailla, mutta melkein kymmenen eri reseptiä testattiin kotikeittiössämme.

Kuukauden aikana kalatiskit ovat yllättäneet minut positiivisesti. Ainoastaan ahventen saatavuus on ollut heikkoa, enkä päässyt testaamaan esimerkiksi Jasun ehdottamia savustettuja ahvenia. Sen sijaan kalaonni on ollut myötä esim. hauen, silakoiden, siian, kuhan ja turskan suhteen. Haastaisinkin meitä kaikkia laajentamaan repertuaaria siitä ainaisesta lohesta. Eilen kalatiskillä vierekkäin köllötteli mm. madetta, siikaa, nieriää, haukea ja turskaa – ja viisi edellistä asiakasta ostivat kaikki lohta. Valikoima ei säily, jos emme tee omaa osuuttaamme eli raota hiukan kukkaronnyörejä.

Tiukan pohdinnan jälkeen päätin nostaa suosikeiksini kolme erilaista reseptiä: Vatsasekaisin Kilinkolin-Riikan ihanan klassikon kuha walewskan, joka on oikeutetusti Riikan blogin googlatuin resepti, Kaisan virkistävän erilaiset haukipullat currykastikkeella ja meidän perheen arki-iltojen pelastukseksi nousseen Johannan yhden vuoan kuhan. Suosittelen kokeilemaan kaikkia, tulette huomaamaan, ettei voittajan valinta ollut helppoa. Jokainen näistä kolmesta – ja moni muukin ehdotetuista ihanuuksista – olisi sen ansainnut.

Tein valintani lopulta sillä perusteella, että Johannan kuha on niin mahdottoman helppo ja perunoista tulee niin hyviä, että teen niitä nykyään usein aika monen muunkin kalaruoan rinnalle. Kirja matkaakin meidän uuden arkisuosikkimme kehittäneelle Johannalle. Kiitos hyvästä reseptistä, siitä on usein ollut iloa arjen tuoksinassa!

Ja tässä vielä vinkkejä kaikille muillekin kalaruokia etsiville eli linkit niihin resepteihin, joista minua vinkattiin linkin kera:

Nautiskellen: Bouillabaisse
Life in order: Pestokuha
Vatsasekaisin Kilinkolin: Kuha Walewska
52 weeks of deliciousness: Soijalohi
Appelsiineja ja hunajaa: Perulainen kala-äyriäiskeitto
Appelsiineja ja hunajaa: Mangoinen ceviche
Hulin vinkkaama Culinarista-blogin Soija-inkiväärilohi ja seesaminuudelit
Meanwhile in Longfield: Yrttilohi ja uunijuurekset
Hälften spydde resten dog: Välimerelliset uuniahvenet
Heleen’s Hobbies: Kuhavartaat

Skagenröra

Skagenröra
Yksi tuliaisistani ruokabloggaajien nyyttäreihin oli ikiklassikko skagenröra. Klassikko ansaitsee laatua: Parhaimmillaan se on ehdottomasti itse kuorituista katkaravuista. Lopputulos kyllä palkitsee kuorimisen vaivan.

Jos ravintolan ruokalistalla on toast skagen, se on aika vahva valinta alkupalavalinnakseni. Jostain syystä meillä on erittäin lämpimät välit tämän klassikon kanssa. Harvakseltaan, mutta kuitenkin säännöllisesti, on käytävä Bib Gourmandinsa ansaitsevassa Solnassa syömässä heidän erinomaisen klassinen versionsa lempparistani. Onneksi se vaikuttaa pysyvän sitkeästi listoilla – taitaa siitä joku muukin tykätä.

Skagenröra olikin luonteva valinta, kun mietin mitä veisin Chez Jasun luona olleisiin bloginyyttäreihin. Varsinkin sen jälkeen, kun Riitta ilmoitti laittavansa saaristolaisleivän tulille, valinta oli helppo. Plussaa myös siitä, että tahna on helppo tehdä etukäteen. Sama asia helpottaa myös illallisvalmisteluja, kun mietit sopivaa alkupalaa.

Masutoaitemu-Riitta vinkkasi minulle skagenrörareseptistä, jossa käytettiin piparjuurta. Nappasin idean ja lisäsin piparjuurta normaalireseptini joukkoon. Minun versiossani on sipulia ja sitruunaa terävöittämässä makua ja paljon, paljon tilliä. Piparjuuri ryhdistää makua entisestään. Pelkästä majoneesista ja ranskankermasta tahnasta tulee vähän valju. Välillä jätän sipulin pois ja tarjoan punasipulin hillokkeena. Jos suinkin hermosi kestävät, kuori katkaravut itse. Napakka suutuntuma eroaa edukseen valmiiksi kuorittujen katkarapujen löysästä olemuksesta.

Skagenröra
runsas alkupala neljälle, pienet alkupalat kahdeksalle-kymmenelle

250 g itse kuorittuja katkarapuja (tarvitset noin 900 g kuorimattomia katkarapuja)
1 pieni punasipuli
4 rkl majoneesia
4 rkl creme fraichea
puoli punttia tilliä
2 rkl sitruunamehua
1 1/2 rkl raastettua piparjuurta
suolaa
ripaus valkopippuria

1. Sulata ravut, mielellään hitaasti jääkaapissa yön yli. Kuori ne ja leikkaa krouveiksi paloiksi.

2. Sekoita kaikki ainekset sekaisin. Maista ja lisää mausteita makusi mukaan. Tarjoa  saaristolais- tai paahtoleivän kanssa. Koristele tillillä ja sitruunalla.

suolaa&hunajaa myös Facebookissa

Ehtymätöntä kalaonnea

Kuhaa tomaattikastikkeessa
Viikko toisensa perään olemme syöneet tammikuun ajan hyviä kalaruokia. Tällä kertaa kuhaa vahvan tomaattisessa kastikkeessa.

Kalaruokahaaste saattoi olla paras päähänpistoni. Sain lukuisia hyviä ohjeita, joita olen tasaisesti testikokkailut. Nyt vuorossa oli hymyilyttävästi nimetyn Hälften spydde, resten dog -blogin Sofian tomaattikastikkeessa kypsennetyt ahvenet. Jouduin tosin vaihtamaan ahvenet kuhaan, koska ahvenia ei ollut saatavilla.

Kalan kanssa tarjosin risoton tapaan valmistettuja kokonaisia tattarisuurimoita. Tattarisuurimot löysin, kun kävimme Soul Kitchen-Annan ja Masutoaitemu-Riitan kanssa ravintola Askissa menettämässä sydämemme. Yksi kaikkien meidän suosikeista oli yrttinen tattarilisuke jota tarjoiltiin lantun ja ranskankerman kanssa. Kaavimme lautasemme viimeiseen suurimoon. 

Harkitsin hetken, että uuden vuoden tavoitteena kokeilisin joka kuukausi koko vuoden ajan jotain uutta raaka-ainetta tai valmistustekniikkaa. Ainakin tammikuussa tavoite on saavutettu, koska kokonaisia tattarisuurimoita en ole koskaan käyttänyt. Lopputulema ei tosin vastannut vielä ihan hakemaani, joten jatkan harjoittelua ennen reseptin julkaisua.

Sen sijaan Sofian kalaresepti oli mainio. Tomaattinen kastike on toki vahvaa vaalean kalan rinnalla, mutta pidin reseptistä juuri siksi. Muuntelin kastiketta jonkin verran, koska tähän aikaan vuodesta esimerkiksi Muttin ja Bionan kirsikkatomaattisäilykkeet hakkaavat usein tuoreet tomaatit mennen tullen. Toisaalta myös hävikin kannalta on helpompaa hyödyntää puoli rasiaa kirsikkatomaatteja kuin avattu säilyketomaattipurkki. Pyöristin kastiketta myös hiukan ruokosokerilla ja jätin oliivit pois, koska minulle ne maistuvat parhaiten öljynä. Jos suinkin pidät kapriksista, pidä niistä kiinni, sillä niistä kastike saa särmänsä. Oma kastikeannokseni oli hiukan Sofian reseptin annosta suurempi, jämät syötiin seuraavana päivänä pastan ja jättikatkarapujen kanssa.

Kuhaa tomaattikastikkeessa
kahdelle (jos teet ruoan neljälle, ota enemmän kalaa, kastike kyllä riittää)

1 keskikokoinen kuhafilee

loraus oliiviöljyä
2 isoa valkosipulin kynttä
noin 1 tl kuivattuja chilihiutaleita
noin 125 g kirsikkatomaatteja
1 prk säilöttyjä kirsikkatomaatteja (esim. Mutti tai Biona)
1/2 rkl ruokosokeria
loraus balsamicoa
suolaa, mustapippuria
1 rkl kapriksia
kourallinen tuoretta basilikaa

1. Kuumenna öljy, mutta älä kovin kuumaksi. Kuullota ohuiksi siivuiksi leikatut valkosipulin kynnet ja chilihiutaleita öljyssä. Älä päästä ruskistumaan.

2. Lisää puoliksi leikatut tuoreet kirsikkatomaatit ja paista hetki.

3. Lisää säilötyt tomaatit ja ruokosokeri. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna kastikkeen hautua kannen alla noin 20-30 minuuttia.

4. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Poista kuhasta ruodot ja mausta se suolalla.

5. Mausta tomaattikastike lorauksella balsamicoa, sekoita joukkoon kaprikset ja kaada kastike uunivuoan pohjalle. Nosta päälle kala. Paista noin 10 minuuttia tai kunnes kala on kypsää.

suolaa&hunajaa myös Facebookissa. Käy poimimassa parhaat palat.

Kalaa pöytään yhden vuoan taktiikalla

Raikas uunikuha sitruunaisella peruna-sipulipedillä valmistuu hiukan reilussa puolessa tunnissa. Enää en keksi yhtään syytä, miksi arkena ei jaksaisi tehdä kalaa.

Olen ottanut itselleni mahdottoman tehtävän. Joulukuussa pyysin apua uusiin kalaruokaresepteihin ja lupasin palkita parhaan. Nyt olen ihmeissäni, miten ihmeessä valita paras, kun hyviä on niin monta. Miten päättää, ohittavatko vaikka bouillabaissen vai kuhaa Walewskan tapaiset klassikot nopeasti arkeen pyöräytettävät lohinuudelit?

Sen vuoksi tein kärkeen ensimmäisen linjauksen: Valitsin kokattavaksi ja testattavaksi ne ehdotetut kalaruoat, joissa käytettiin WWF:n kalaoppaassa suositeltuja kalalajeja (vihreä valo). Hyödynnän siis meidän kotoperäisiä aarteitamme. Jäljelle jää tämänkin jälkeen monenmonituista mielenkiintoista reseptiä ja lähiviikkoina tulen hakemaan kalatiskiltä ainakin ahvenia, silakoita, kuhaa ja haukea.  Lohtakin toki saa luomumerkittynä, jolloin se läpäisee WWF:n seulan, mutta luomun osuus kokonaismyynnistä on edelleen pieni. Tammikuun lopussa olen täynnä D-vitamiinia ja kalojen hyviä rasvoja.

Ensimmäinen testiin päätynyt resepti oli Johannan suosittelema Tinan keittiöstä mukailtu uunissa valmistettava kuha. Koko ateria valmistuu yhdessä vuoassa lisäkkeenä tarjottavaa aiolia lukuunottamatta. Muuntelin reseptiä sen verran, että oliivien sijaan käytin kapriksia tuomaan suolaisuutta ruokaan ja lisäsin kalan päälle myös reilusti tilliä ja ruohosipulia uunista ottamisen jälkeen.

Suhtauduin etukäteen epäluuloisesti kuhan paistamiseen perunoiden päällä. Kalan rasvassa pyöritetyt perunat eivät ajatuksena sytyttäneet. Kuha on kuitenkin niin vähärasvainen, ettei siitä juurikaan valu mitään kasvisten joukkoon. Kaikkien kykyjenetsintäformaattien tulosten lukua mukaillen: Ehdottomasti jatkoon. Erinomainen, raikas kalaruoka, joka syntyy todella helposti. Laiska tiskaaja antaa lisäpisteitä vähäisestä tiskistä.

Kuhaa ja peruna-sipulipaistosta
kahdelle

1 pieni kuhafilee
3-5 perunaa koosta riippuen
1 sipuli
1 sitruuna
pari oksaa rosmariinia
1 rkl kapriksia
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
tilliä ja ruohosipulia

Lisäksi
aiolia

1. Pese perunat huolellisesti, kuori sipulit ja lohko perunat, sipuli ja puolet sitruunasta.

2. Laita ne uunivuokaan, valele päälle öljyä, mausta suolalla ja pippurilla. Nosta vuokaan myös rosmariininoksat.

3. Paista 225 asteessa noin vartti tai kunnes perunat ovat lähes kypsiä. Halutessasi voit lopussa ottaa väriä pintaan grillivastuksen alla.

4. Mausta perunoiden kypsyessä kuhafilee suolalla, pippurilla ja sitruunalla. Laita peruna-sipulipaistoksen sekaan kaprikset, nosta kuhafilee päälle, laske uunin lämpö 200 asteeseen ja paista, kunnes kuha on kypsää (noin 10 minuuttia).

5. Silppua päälle reilusti ruohosipulia ja tilliä. Tarjoa aiolin kanssa.

Suklaakookoskakkuni kilpailee muiden superruokaresepteiden joukossa Cocovin reseptikilpailussa. Vielä ennättää äänestää, vink vink.

Piirakkaa joulupöydän jämistä

Lohipiirakka
Joko riittää joulukala? Loput piirakkaan ja taas maistuu uudelta. Niin hyvää, että meillä tämä meni viimeiseen muruun.

Selailin joulunajan lehtiä ja kaikissa niissä oli vinkkejä siitä, miten hyötykäyttää loput jouluruuista. En siis ole ainoa, jolle oikean määrän ostaminen on mahdottomuus vuosi toisensa perään. Tällä kertaa onneksi meillä oli maltti mukana jo kaupassa, eikä esimerkiksi kahden kilon kinkusta juuri hernekeittotarpeita jäänyt. Tomi Björck ehdotteli iltapäivälehdessä karkkipossun tekemistä kinkun jämistä.  Itse pitäydyin klassisemmassa vaihtoehdossa: Lohipiirakka on oikeasti hyvää, eikä vain epätoivoinen yritys minimoida hamstrauksen aiheuttamia vahinkoja.

Tein piirakan jo glögijuhliin. Päätypala jäi aamuksi, ja sain siitä vielä kuvan napattua. Heti ensimmäisen otoksen jälkeen sekin meni parempiin suihin viimeiseen muruseen. Taikinana käytin voitaikinan sijaan rahka-voitaikinaa ja täytteissä pitäydyin perinteisissä: Riisiä, kuullotettua purjoa, kylmäsavulohta, kananmunaa ja reilusti tilliä.

Lohipiirakka
noin kuudelle – kahdeksalle

Rahkavoitaikina
250 g voita
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
250 g maitorahkaa

Täyte
1 1/2 riisiä
3-4 kovaksi keitettyä munaa
300-400 g kylmäsavulohta (tai graavilohta, jos sitä nyt jäi)
isohko purjo
noin 1 dl tilliä
mustapippuria tai valkopippuria

Voiteluun
kananmuna

1. Nypi voi, vehnäjauhot ja leivinjauhe sekaisin. Lisää rahka, sekoita tasaiseksi. Nosta taikina jääkaappiin noin tunniksi vetäytymään peitetyssä astiassa tai kelmuun käärittynä.

2. Valmistele sillä välin täytteet: Keitä riisi kypsäksi. Pilko purjosta valkea ja vaaleanvihreä osa ja kuullota se. Keitä kananmunat koviksi ja viipaloi ne.

3. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli toisesta noin puolen sentin paksuinen levy.

4. Nosta täytteet levyn päälle: Riisi pohjalle, sitten kuullotettu purjo, lohisiivut, tilli ja lopuksi päällimmäiseksi kananmunat.  Muista jättää reunoille pari senttiä tyhjää, jotta saat piirakan suljettua helposti, eikä se vuoda.

5. Kauli toinen puoli taikinasta samankokoiseksi levyksi ja nosta täytteen päälle. Sulje piirakan reunat huolellisesti painelemalla.

6. Voitele piirakka kananmunalla ja tee veitsellä muutama ilmareikä. Paista kullanruskeaksi 200 asteessa. Piirakka kypsyy noin 25 minuutissa.

Psst… suolaa & hunajaa myös Facebookissa

Kalassa, syöttinä Sushikirja

Maa-artisokkamuhennos
Kalastelen vinkkejä suosikkikalaruokaresepteistänne. Vastineeksi parhaasta reseptistä hieno Sushikirja, muille lohdutuspalkintona ohessa lempeän maa-artisokkamuhennoksen resepti. Toimii vaikkapa paistetun kalan kanssa.

Meillä syödään ihan liian vähän kalaa. Molemmat kyllä tykkäämme kaikenlaisesta kalasta kuin hullu puurosta, mutta minun kalareseptivarastoni on kovin rajoittunut: Kalaa paistettuna pannulla, kalaa savustettuna ja kalaa graavattuna. Ja lisukkeeksi. No, yleensä pottuja – jossain muodossa. Siksipä tämä on avunhuuto kaikille teille. Jaa suosikkikalareseptisi, kalalle sopiva kastike tai lisuke. Parhaan kalareseptiehdotuksen palkitsen tieto- ja reseptipläjäyksellä eli Miika Pölkin ja Heikki Valkaman Sushikirjalla (Teos). Miten teillä siis syödään kalaa tai mitä syödään sen kanssa? Arkena, juhlissa, klassikko, uusi suosikki – kaikki käy, kunhan annoksessa on mukana vähintään yksi pyrstökäs.

Inspiraatioksi julkaisen ihanan maa-artisokkamuhennoksen, jota meillä tarjottiin paistettujen ahventen kanssa. Simppeliä, mutta niin hyvää. Tänä syksynä on maa-artisokkakeittoreseptini suosion perusteella keitelty maa-artisokasta innokkaasti soppaa, ihanaa vaihtelua lempeän juureksen ystäville on tämä pehmeä ja kermainen muhennos. Resepti on alunperin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä ja sen on tehnyt Ari Ruoho. Olen noudattanut reseptiä joka kerta melko uskollisesti, mutta alkuperäisestä poiketen lisään joukkoon myös kourallisen ruohosipulia ja hiukan valkopippuria. Ne antavat sopivaa särmää muutoin hyvin miedon makuiseen muhennokseen. Pinnalle paistoin kokeiluna myös maa-artisokkasipsejä, mutta ne kaipaavat aika paljon hienosäätöä ennen kuin ovat julkaisukelpoisia. Ei vielä puhettakaan ihanan rapeista lastuista.

Jään innolla odottamaan vinkkejänne hyvistä kalaruuista tai kalalle sopivista lisukkeista. Kirjajahtiin pääsevät mukaan kaikki, jotka laittavat suosikkinsa jakoon tämän postauksen kommenteissa sanallisesti tai linkkinä 16.12. mennessä. Minä alan puolestani kokkailla niitä ja valitsen oman suosikkini täysin subjektiivisesti viimeistään tammikuussa. Toivottavasti saan teiltä niin paljon vinkkejä, että meidän perhettä voidellaan sisäisesti kalojen hyvillä rasvoilla vähintään lähikuukaudet.

Maa-artisokkamuhennos
kahdelle-kolmelle

500 g maa-artisokkia
reilu nokare voita
2 1/2-3 dl maitoa
1 dl kermaa
suolaa
ripaus valkopippuria (minä laitan, vaikka Ari Ruoho ei laitakaan)
yhteensä puoli punttia ruohosipulia ja silolehtipersiljaa

1. Kuori maa-artisokat ja laita jo kuoritut yksilöt kylmään veteen odottamaan.

2. Leikkaa maa-artisokat samansuuruisiksi paloiksi.

3. Sulata voi pannulla ja kuullota maa-artisokkia muutama minuutti.

4. Lisää maito ja keitä 4 minuuttia. Lisää kerma ja hauduta maa-artisokat kunnolla kypsiksi. Mausta suolalla ja ripauksella valkopippuria. Sekoita joukkoon silputut tuoreet yrtit.

Reseptisuosikkeja myös Facebookissa

Herkkuperät

Kalapihvit nieriästä
Nieriän pyrstöpäät taipuivat kalapihveiksi, joista koottiin sunnuntaipäivän parempi hampurilainen ruisleivän päälle salaatin, tomaatin, punasipulin ja tartarkastikkeen kanssa.

Olemme aika huonoja syömään kovin montaa päivää putkeen samaa ruokaa. Sen takia yritän jo ennen kauppareissua miettiä, miten saan samasta raaka-aineesta jalostettua pari eri ruokaa, jos juuri sopivaa määrää ei voi ostaa. Nyt niin kävi nieriän kanssa: Yksi filee ei olisi riittänyt meille kaikille ja kahdessa oli turhan paljon syötävää. Edellisenä päivänä ruokavieraille tarjottiin hiillostettua nieriää sitruuna-pinaattirisoton kanssa. Leikkasin jo ennen pannulle päätymistä nieriästä hännät pois ja säästin ne seuraavaksi päiväksi kalapihveihin. Sama kala, täysin eri maku ja koko kala tuli viimeistä palaa myöten hyötykäyttöön.

Aiemmin arastelin kalapihvejä, koska minulla ei ole myllyä, jolla voi jauhaa kalan. Ainakin pienemmät erät saa kuitenkin hyvin tasaiseksi massaksi myös sauvasekoittimen leikkurilla ja tietenkin monitoimikoneella. Vaihtelemalla yrttejä sama perustaikina taipuu moneksi: Tillillä ja ruohosipulilla pysytään perinteisillä laduilla, itämaisen vivahteen saa korianterilla, sitruunaruoholla ja vaihtamalla sitruunan limeen. Pihvit pyöräyttää helposti arkenakin, vaikka joutuisi vähän ruotimaankin annos on pöydässä puolessa tunnissa.

Kalapihvit
kaksi kookasta pihviä

180 g lohta tai nieriää
2 rkl kuivasta leivästä raastettua korppujauhoa
muutaman sentin pala purjoa
1 rkl kermaa
1 rkl sitruunamehua
1 kananmuna
reilusti tuoreita yrttejä (tilliä, persiljaa, ruohosipulia)
suolaa
musta- tai valkopippuria

1. Poista kalasta nahka ja ruodot. Pilko se muutamaksi palaksi.

2. Pilko purjo ja yrtit.

3. Laita kaikki ainekset monitoimikoneen tai sauvasekoittimen hienonnuskulhoon (tai miksi ihmeeksi sitä osaa kutsutaankaan, jossa on sellainen hienontava terä) ja aja tasaiseksi massaksi.

4. Muotoile pihveiksi ja paista voi-öljyseoksessa kullanruskeiksi.

Psst… Ruokauutisia ja ravintolavinkkejä myös suolaa & hunajaa -sivuilla Facebookissa.

Nostalgiatrippi

Munakastike kalalle
Joskus vanhat tutut ovat parempia kuin pussillinen uusia. Munakastike on maukasta ja helppoa nostalgiaruokaa.

Enpä muista, milloin olisin viimeksi syönyt munakastiketta, mutta kun huomasin sen Hovkonditorn-blogissa läikähti välittömästi lämmin tunne rinnassa. Se on ihanaa nostalgiaruokaa lapsuudesta.  Kävin samantien laskemassa ahvenverkot lähikaupan kalatiskillä. Paistettuja ahvenia, kesäperunoita ja munakastiketta sunnuntailounaaksi. Se oli juuri niin hyvää, kuin muistinkin.

Ohje on siis Hovkonditornin. Lisäsin kastikkeeseen vain reilusti ruohosipulia. Se toimii minusta hyvin munan kanssa ja antaa hiukan särmää kastikkeeseen. Kastikkeessa ei ole mitään kikkoja, se on suoraviivainen valkokastike. Kauhan varressa pysyminen palkitsee: Kastiketta kannattaa sekoittaa koko keittoajan, ettei se maitopohjaisena pala pohjaan. Tein kastikkeen täysmaitoon, koska olin ostanut sitä jäätelöä varten. Kastikkeesta tuli ihanan täyteläinen, mutta hyvän lopputuloksen saa myös kevytmaidosta.

Munakastike
kolmelle-neljälle

2 kananmunaa
2 rkl voita
1 1/2 rkl vehnäjauhoja
3 1/2 dl täys- tai kevytmaitoa
suolaa
valkopippuria
reilusti tuoretta tilliä ja ruohosipulia

1. Keitä munat melko koviksi (8 minuuttia sen jälkeen, kun vesi alkaa kiehua).

2. Sulata voi kasarissa, sekoita joukkoon jauhot. Kypsennä jauhoja muutama minuutti voissa, mutta älä anna ruskistua.

3. Lisää maito. Kannattaa lisätä ensin pieni erä maitoa ja sekoittaa voi-jauhosuurus siihen huolellisesti. Saat helpommin tasaisen kastikkeen ilman paakkuja.

4. Keitä maltillisella lämmöllä, kunnes kastike sakenee. Kannattaa sekoittaa ahkerasti, ettei maito pala pohjaan.

5. Kuori kananmunat ja hienonna ne kastikkeen kiehuessa.

6. Kun kastike on riittävän sakeaa, mausta se suolalla ja valkopippurilla, lisää hienonnettu muna ja reilusti yrttejä.

Upoksissa

Vihreä salaatti lohella, uppomunalla ja uusilla perunoilla
Olen tuntenut kauhunsekaista jännitystä uppomunia kohtaan. Tartuin härkää sarvista ja totesin, ettei se ollut edes vaikeaa.

Löysin uudesta Lantliv Mat & Vin -lehdestä herkullisen lohisalaatin, jonka päällä köllötteli houkuttelevasti uppomuna. Ei auttanut muuta, kun alkaa upottaa niitä munia ensimmäistä kertaa elämässä. Varasuunnitelmana minulla oli Ankerias Vipusen leipälaji eli arzak-munat, mutta se ei pelaa joka pelkää. Joka paikassa vakuuteltiin, että uppomunien valmistus on helppoa kuin heinänteko. Kaupunkilaisen mielestä se ei ole vielä kovin rohkaiseva vertauskuva. Muille kaltaisilleni kivikaupungin asukeille voin todeta: Se on itseasiassa huomattavasti helpompaa kuin heinänteko. Kumpaakin olen kokeillut, toista tosin viimeksi heinähankoa pienempänä, mikä nostanee vaikeuskerrointa.

Näin uppomunistani tuli melkein täydellisiä – pikkuriekaleita ei lasketa – ja ihanan valuvia: Kuumenna vesi suurehkossa kattilassa poreilevaksi, mutta älä päästä sitä kiehumaan kovaa. Muna pysyy paremmin kasassa, kun vesi kiehuu maltillisesti. Lorauta kattilaan etikkaa, arviolaskutus toimi minulla eli noin ruokalusikallinen litraa kohden, ja lisää suolaa. Riko muna ensin lasiin – hardcore-uppomunataiturit rikkovat munan kuulema suoraan kattilaan – mutta itse suosin tätä nöyrempää lähestymistapaa. Pyöräytä kauhalla pyörre veteen ja kippaa muna pyörteeseen. Keitä 2-5 minuuttia riippuen siitä, kuinka valuvana haluat keltuaisen. Itse keitin noin kolme minuuttia. Nosta reikäkauhalla uppomuna pois kattilasta. Uppomunat onnistuvat parhaiten tuoreista munista. Silloin valkuainen kiertyy kauniisti keltuaisen ympärille, eikä leviä ympäri kattilaa.

Idea reseptiin syntyi siis uusimmasta Lantliv Mat & Vin -lehdestä, josta tulen varmasti kokkaamaan myös lukuisia muita ruokia. Mahtava numero taas kerran. Pakko todeta, että länsinaapurissa osataan ruokalehdet. Alkuperäinen ohje on huomattavasti perunapainotteisempi, minä halusin tehdä kesäkuun teemaan sopivasti raikkaan ja ruokaisan vihreän salaatin, johon on poimittu parhaat palat uudesta sadosta. Vihannekset kun ovat tähän aikaan vuodesta vastustamattomia. Pidin alkuperäisen ohjeet mukaisesti mukana uppomunan ja lohen.

Vihreä salaatti lohella, uppomunalla ja uusilla perunoilla
kahdelle erittäin nälkäiselle

reilusti erilaisia vihreitä salaatteja esim. rucolaa, vesikrassia, friséetä tms.
1/2 avokado
iso kourallinen vihreitä papuja
noin 1 dl herneitä
2-3 uuden sadon sipulia
noin 200 g lämminsavustettua lohta
noin 200 g uusia perunoita
2 kananmunaa (uppomunaa, katso ohjeet yllä. Tarvitset myös etikkaan keitinveteen)

Kastike
4 rkl kermaviiliä
1 rkl majoneesia
1 rkl dijonsinappia
2 rkl oliiviöljyä
vajaa 1 rkl valkoista balsamicoa
mustapippuria
ripaus sokeria ja suolaa
pari rkl ruohosipulia tai muita yrttejä esim. tilliä

1. Keitä perunat ja pavut kypsiksi, mutta muista jättää pavut rapsakoiksi eli älä keitä yli.

2. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset.

3. Revi laakeaan tarjoiluastiaan salaatteja ja sekoita joukkoon muut kasvikset reiluina paloina. Asettele pinnalle perunat, lohi ja lopuksi uppomunat. Nostele pinnalle kastiketta ja rouhi vielä lopuksi mustapippuria.