Lohipiirakka
Joko riittää joulukala? Loput piirakkaan ja taas maistuu uudelta. Niin hyvää, että meillä tämä meni viimeiseen muruun.
Selailin joulunajan lehtiä ja kaikissa niissä oli vinkkejä siitä, miten hyötykäyttää loput jouluruuista. En siis ole ainoa, jolle oikean määrän ostaminen on mahdottomuus vuosi toisensa perään. Tällä kertaa onneksi meillä oli maltti mukana jo kaupassa, eikä esimerkiksi kahden kilon kinkusta juuri hernekeittotarpeita jäänyt. Tomi Björck ehdotteli iltapäivälehdessä karkkipossun tekemistä kinkun jämistä. Itse pitäydyin klassisemmassa vaihtoehdossa: Lohipiirakka on oikeasti hyvää, eikä vain epätoivoinen yritys minimoida hamstrauksen aiheuttamia vahinkoja.
Tein piirakan jo glögijuhliin. Päätypala jäi aamuksi, ja sain siitä vielä kuvan napattua. Heti ensimmäisen otoksen jälkeen sekin meni parempiin suihin viimeiseen muruseen. Taikinana käytin voitaikinan sijaan rahka-voitaikinaa ja täytteissä pitäydyin perinteisissä: Riisiä, kuullotettua purjoa, kylmäsavulohta, kananmunaa ja reilusti tilliä.
Lohipiirakka
noin kuudelle – kahdeksalle
Rahkavoitaikina
250 g voita
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
250 g maitorahkaa
Täyte
1 1/2 riisiä
3-4 kovaksi keitettyä munaa
300-400 g kylmäsavulohta (tai graavilohta, jos sitä nyt jäi)
isohko purjo
noin 1 dl tilliä
mustapippuria tai valkopippuria
Voiteluun
kananmuna
1. Nypi voi, vehnäjauhot ja leivinjauhe sekaisin. Lisää rahka, sekoita tasaiseksi. Nosta taikina jääkaappiin noin tunniksi vetäytymään peitetyssä astiassa tai kelmuun käärittynä.
2. Valmistele sillä välin täytteet: Keitä riisi kypsäksi. Pilko purjosta valkea ja vaaleanvihreä osa ja kuullota se. Keitä kananmunat koviksi ja viipaloi ne.
3. Jaa taikina kahteen osaan ja kauli toisesta noin puolen sentin paksuinen levy.
4. Nosta täytteet levyn päälle: Riisi pohjalle, sitten kuullotettu purjo, lohisiivut, tilli ja lopuksi päällimmäiseksi kananmunat. Muista jättää reunoille pari senttiä tyhjää, jotta saat piirakan suljettua helposti, eikä se vuoda.
5. Kauli toinen puoli taikinasta samankokoiseksi levyksi ja nosta täytteen päälle. Sulje piirakan reunat huolellisesti painelemalla.
6. Voitele piirakka kananmunalla ja tee veitsellä muutama ilmareikä. Paista kullanruskeaksi 200 asteessa. Piirakka kypsyy noin 25 minuutissa.
Psst… suolaa & hunajaa myös Facebookissa
suolaa&hunajaa 
Laitoin kalkkunaa tänään vaihteeksi salaattiin kera avokadon ja granaattiomenan. Ja kas, sehän olikin niin freesiä taas. Mukavan ”taipuisia” nämä jouluherkut. Mutta mitä tehdään kaikille noille suklaakonvehdeille? 🙂
Granaattiomena, avokado ja kalkkuna kuulostaa todella raikkaalta ihan oikeastikin, eikä vain hävikin vähentämiseltä. Laatikot kyllä vaativat pientä kekseliäisyyttä jatkojalostuksessa, onneksi niitä ei ole meidän jääkaapissa enää. Suklaakonvehdit meillä hoitaa laitakokki, joka ei pidä suurtakaan määrää ongelmallisena 😉
Tätä taidan varioida tänään, on vähän savulohta ja muutama graaviviipalekin jäljellä. Muuten meni kyllä sopivasti loppuun melkein kaikki. Tein kerrankin sopivan vähän 😀
Aika lailla täydellinen arvio siis. Mikään ei ole rasittavampaa kuin tuhota niitä epämääräisiä jämiä päiväkausia.
Ai niin, konvehdeista. Meillä meni eilen ne pahat (rommirusina ja joku marsipaaninen) hiirenloukkuun! Kuulema vakiopaikassa olevan nakin juusto ei ole kelvannut rapistelijoille, nyt kokeillaan sitten suklaata… Anteeksi tämä hieman epäsopiva juttu ruokablogin kommenttilootaan:) Omakotiasumisen iloja nääs nämä loukut.
Rommirusina ja marsipaani ovat oikein sopivia hiirenloukkuun -vaikka hiiret pitävätkin eniten pähkinöistä. Nimim. pähkinät unohtuivat golfbägin taskuun ja tilalle tuli hiiren pesä.
Hehhee… Aika hyvä idis. Meilläkin olisi kesäparatiisissa pieniä ei niin toivottuja rapistelijoita, joita näin talvisin ruokitaan ihan jollain muulla kuin suklaalla tai pähkinöillä. Pahoittelut, mutta äitini ja hiiret eivät mahdu samaan keittiöön tai sänkyyn. 😀
Ymmärrän oikein hyvin äitiäsi 😉
Meillä ei jäänyt mitään yli, olisin halunnut tehdä tätä. Höh.
Kaupasta onneksi saa 😉 Ja kohta taas maistuukin oikein hyvältä.