Hello cupcake!

Limetti-unikonsiemenkuppikakut
Puunatun kiiltokuvaelämän takaa löytyi mukavia makuyhdistelmiä ja houkuttelevia reseptejä.

Ruotsalaisten suosikilta, Leila Lindholmilta, on syksyllä suomennettu uusi kirja Kuppikakkuja, ole hyvä!. Kirja on täynnä Amerikan herkkuja eli nimensä mukaisesti siinä on kattava valikoima erilaisia kuppikakkuja ja niiden rinnalla whoopie pie -leivoksia. Johtuuko sitten aiheesta, mutta omaan makuuni kirja on turhankin kliseisen amerikkalainen ja söpöstelevä. Täydellisesti stailattuja ihmisiä pastellinvärisen maalaisromantiikan ympäroimänä. Kirjan mainosteksti Lindholmin sivuilla kutsuu tutustumaan hänen unelmamaailmaansa. Ei keittokirja, johon itse ensimmäiseksi tarttuisin, mutta toisaalta monelle varmasti unelmien täyttymys.

Koska pidän kuitenkin Lindholmin monista resepteistä ja myös hänen edellisestä kirjastaan, päätin sulkea silmäni ylenmääräiseltä unelmahötöltä ja antaa kirjan ohjeille mahdollisuuden. Viimeaikaiseen bake-a-holic-vimmaani kirja on juuri sopiva. Kuppikakuissa ja whoopieissa on molemmissa lupaavia makuja: Pistaasipähkinöitä, inkivääriä, vadelmia, unikonsiemeniä, limettiä, marenkia. Kirja on jo hiirenkorvilla myös ensi kesää varten. Vai mitä sanotte tuoreilla marjoilla kuorrutetuista mazariinikuppikakuista tai raparperijuustokakkukuppikakuista?

Olen leiponut kirjan ohjeilla nyt muutamaan kertaan ja vielä monta reseptiä tulee päätymään kokeiluun. Maut ovat olleet joka kerta kohdillaan, mutta inkivääri-vadelmawhoopieiden rakenne oli minusta liian keksimäinen. Vakiomaistajani mielestä ne tosin olivat parasta, mitä koskaan olen leiponut. Palaan siis niihin, kun saan rakenteen kehitettyä sellaiseksi, kun minusta whoopien tulee olla.

Alla olevan reseptin valitsin kokeiltavaksi unikonsiementen vuoksi. Olen halunnut pitkään testata niitä makeissa leivonnaisissa. Resepti on sattumalta samanoloinen, kun kuppikakkusodan Ruotsissa laukaisseiden sitruunakuppikakkujen ohje. Hela Sverige bakar -ohjelmassa jaksovoiton nappasi Josephine mm. kyseisillä sitruunakuppikakuilla. Lindholm kimmastui Facebookissa, koska resepti oli hänen näkemyksensä mukaan hänen kehittämänsä. Seuraavana päivänä hän jo katui kimmastumistaan, mutta kuppikakkudebatti oli valmis. Faktisesti resepteillä ei ole tekijänoikeutta, mutta blogeissa reseptin kehittäjän mainitsemista pidetään kunnia-asiana. Monet reseptit ovat kuitenkin niin yleispäteviä, että niiden kehittäjää ei taida tietää kukaan.

Olen leiponut nämä kuppikakut nyt kahdesti ja tehnyt muutamia muutoksia reseptiin. Ensinnäkin puolitin unikonsiementen määrän ja vähensin hiukan limetin määrää. Vaihdoin myös kuorrutuksen heti ensimmäisellä kerralla. Reseptin mukaisesti siinä käytetään kermavaahtoa. Päädyin taas kerran vakioversiooni eli turkkilaisella jogurtilla ohennettuun tuorejuustoon, jota makeutin maltillisesti tomusokerilla ja vaniljasokerilla, raastoin sekaan myös hieman limetinkuorta. Minä olenkin enemmän hapannaama näissä asioissa, joten makean ystävät voivat toki pitäytyä myös kermavaahdossa.

Limetti-unikonsiemenkuppikakut
10 suurta kuppikakkua

3 kananmunaa
2 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g voita
1 dl maitoa
1/2 dl unikonsiemeniä
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
4 limettiä (raastetut kuoret ja mehu)

Kuorrute
150 g maustamatonta tuorejuustoa
4 rkl turkkilaista jogurttia
maun mukaan tomusokeria, vaniljasokeria ja raastettua limetinkuorta

Koristeluun
tuoreita vadelmia

1. Vatkaa kananmunat, sokeri ja vaniljasokeri vaaleaksi vaahdoksi.

2. Sulata voi ja sekoita maito sulatetun voin joukkoon. Lisää seos taikinaan.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nostele ne varovasti taikinan joukkoon. Kuivia aineita ei saa vatkata taikinaan, koska silloin siitä tulee liian tiivis.

4. Lisää joukkoon limettien mehu ja raastettu kuori.

5. Kaada taikina muffinssivuokiin. Paista 175 asteessa, kunnes ovat kypsiä. Omassa uunissani suuret muffinssit kypsyivät noin 20 minuutissa.

Kuppikakkuja, ole hyvä! on Kustannus Mäkelästä saatu arvostelukappale.

Joulun tuoksua

Piparkakun makuinen piirakka
Joulun tuttu tuoksu tällä kertaa pehmeässä muodossa. Päällä tuhti kerros tuorejuustokuorrutusta ja marjoja.

Tänä jouluna olen jättänyt joululeivonnan ja kaiken muunkin suosiolla aika lailla muille. Blogissa ei ole paljon jouluun valmistauduttu – sama pätee ihan oikeaan elämäänkin. Tänään kääntyi kuitenkin uusi lehti: Joulusiivous tehty, joulukuusi koristeltu, joululahjat pakattu ja jouluglögit nautittu hyvässä seurassa. Jospa nyt ottaisi mukavan asennon sohvalla ja nautiskelisi yhden Bacin, joita ilman ei joulu tule.

Tarjosin glögivieraille makeaksi herkuksi tätä piparkakun makuista pehmeää piirakkaa. Siitä löytyvät kaikki tutut piparkakkumausteet, mutta lopputulema on taikinaa parempaa – toisin kuin pipareissa. Ole tarkkana, ettet paista piirakkaa liian kauan, ettei siitä tule kuiva. Tein oman piirakkani aavistuksen liian suureen vuokaan ja se jäi näin ollen turhan matalaksi, noin 20*25-senttinen vuoka on aika optimaalinen tälle taikinamäärälle.

Piparkakkupiirakka tuorejuustokuorrutteella
noin 12 palaa (noin 20*25-senttiseen vuokaan, jotta saat paksun piirakan, joka pysyy mehukkaana)

180 g pehmeää voita
3 dl sokeria
3 munaa
1 dl maitoa tai maustamatonta jogurttia
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 1/2 rkl kanelia
1 tl pomeranssinkuorta
1 tl jauhettua neilikkaa
1 1/2 tl jauhettua inkivääriä
1 1/2 tl jauhettua kardemummaa

Kuorrutus
200 g maustamatonta tuorejuustoa
50 g voita
2 dl tomusokeria
ripaus kanelia

Koristeluun
pakastettuja puolukoita tai tuoreita punaherukoita (pyöritä tomusokerissa tai kidesokerissa)
kanelitankoja

voita vuoan voiteluun

1. Vatkaa pehmeä, huoneenlämpöinen voi ja sokeri tasaiseksi.

2. Lisää joukkoon kananmunat ja sen jälkeen jogurtti tai maito.

3. Sekoita kaikki kuivat aineet sekaisin, lisää ne taikinan joukkoon kevyesti käsin vatkaten.

4. Levitä taikina voideltuun vuokaan ja paista 200 asteessa noin 25-30 minuuttia tai kunnes piirakka on kypsä. Älä paista liian kauan, ettei se kuivu. Peitä tarvittaessa leivinpaperilla, jos pinta alkaa tummua liikaa. Anna jäähtyä.

5. Vatkaa kaikki täytteen ainekset huoneenlämpöisinä tasaiseksi massaksi. Levitä piirakan päälle ja koristele piirakka marjoilla ja kanelitangoilla.

Juhlatunnelmia ja arkea myös Facebookissa.

Persikkapiirakkaa syystunnelmissa

Persikkapiiras amerikkalaisen omenapiirakan tapaan
Se on tämä syksy. Sen on pakko olla tämä syksy. Normaalisti leivon äärimmäisen harvoin, nyt meillä jauho pöllyää vähän väliä. 

Päärynän jälkeen tajuntaani on iskeytynyt persikka. Aiemmin ei ole tullut mieleenkään käyttää sitä oikeastaan missään leivonnassa, mutta yhtäkkiä minulle on käynyt kuin raskaana oleville naisille, jotka kuulema näkevät vauvamahoja kaikkialla. Minä näen nyt kaikkialla persikkaa: Piirakkaa, paistosta, cobblereita. Oli vain yksi tapa hoitaa se vaiva: paistoin lääkkeeksi nektariineista – koska persikoita en saanut – piirakan amerikkalaisen omenapiirakan tapaan.

Piirakkataikinan käsittely vaatii jonkin verran harjaantumista. Tärkeää on käyttää leivonnassa voi ja vesi kylmänä ja antaa taikinan vetäytyä jääkaapissa muoviin käärittynä. Siitä huolimatta se tahtoo repeillä, mutta ei kannata lannistua. Kyllä uuni sen kaunistaa. Ja aina voi hurmata kauniilla reunoilla. Sen jälkeen kukaan ei enää huomaa paria paikkausta kannessa, eikä varsinkaan sen jälkeen, kun pääsee iskemään kiinni piiraaseen. Tämä oli nimittäin ihanaa ja salaisuus on ruokosokerissa, kanelissa ja muskottipähkinässä. Jos muutat reseptiä, älä jätä niitä kuitenkaan pois.

Piirakkaa ja ihana aurinkoinen syysviikonloppu. Kyllä näillä eväillä taas jaksaa sateisemmankin viikon.

Persikkapiirakka amerikkalaisen omenapiirakan tapaan
noin 20-senttiseen piirakkavuokaan

Taikina
150 g voita
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl appelsiininkuorta
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
noin 1/2 dl kylmää vettä

Täyte
6-7 persikkaa tai nektariinia
1/2 dl ruokosokeria
1/2-1 tl kanelia
1/4-1/2 tl muskottipähkinää
2 reilua rkl vehnäjauhoja
1 tl raastettua appelsiininkuorta
3 rkl appelsiinimehua

voiteluun
kermaa tai 1 muna + 1 rkl maitoa
sokeria pinnalle

1. Leikkaa jääkaappikylmä voi pieniksi kuutioiksi. Sekoita kuivat aineet ja nypi voi ja kuivat aineet nopeasti sekaisin. Lisää vettä ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes taikina on tasainen ja kiinteä pallo. Jaa kahteen osaan, laita muovikelmuun ja jääkaappiin vetäytymään noin tunniksi.

2. Tee täyte odotellessa. Kuori persikat tai nektariinit. Lohko ne. Ne irtoavat helpoiten kivestä, kun siivutat koko persikan kiveä vasten ja irrotat sen jälkeen lohkot yksi kerrallaan. Sekoita persikkalohkojen joukkoon loput täytteen ainekset.

3. Kauli taikinasta ohuet levyet esimerkiksi kahden voipaperin välissä: Toinen voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja toinen kanneksi täytteen päälle. Kaulimista helpottaa, kun ripotat taikinapallon päälle hiukan jauhoja ennen kaulimisen aloittamista.  Kaulitse levyt niin isoksi, että ne menevät reilusti käyttämäsi vuoan reunojen yli.

4. Aseta pohjalevy piirakkavuokaan. Nosta päälle täyte siten, että keskikohta on hiukan korkeammalla. Nosta täytteen päälle toinen taikinalevy ja siisti reunat. Hifistelijöille ne pari vinkkiä kauniisiin reunoihin.  Leikkaa kanteen muutama aukko, jotta höyry pääsee ulos. Voitele piirakka joko kermalla tai sitten maito-munaseoksella. Ripottele päälle sokeria.

5. Paista 180-asteissa uunissa noin 50 minuuttia.

Älä tule ruma kakku

Kardemummakakku mustikkatäytteellä
Kaunokaiset leivotaan muissa keittiöissä, mutta onneksi tuli muutoin oikein hyvä kakku.

Tässä tiivistettynä ongelmani kakkujen kanssa: Päässäni näen visuaalisesti täydellisen kakun, tosielämässä syntyy jotain kauhean ja siedettävän väliltä. Ymmärrän, että leipomalla kakun kerran-pari vuodessa ei kehity kondiittoriksi. Varsin epämääräinen välineistöni ei myöskään välttämättä auta synnyttämään täydellistä kuorrutusta. Turhan tavaran vastustajana en kuitenkaan halua investoida valikoimaan leipomistarvikkeita, kun kuitenkin leivon vain pari kakkua vuodessa.  Varsinainen noidankehä, jonka seurauksena onnistumisen tunteet kakkujen parissa ovat harvinaisia. Taklaan tätä epäonnistumisen kierrettä tuoreilla marjoilla – ei vaadi nyhräämistä ja peittää pikkukuprut. Paljon tai vielä enemmän marjoja. Se on parasta, mihin koristelun suhteen pystyn.

Tästäkään kakusta ei siis syntynyt taideteosta tai edes alkuperäisen suunnitelman mukaista, mutta onneksi se ei vaikuta makuun. Kardemummainen kakkupohja, täytteenä lime-mustikkahillo ja raikas jogurtti-kermavaahto. Resepti on jälleen kerran kaivettu Lantliv Mat & Vin -lehdestä. Se on suositun ruotsalaisen kakkubloggarin Linda Lomelinon ja löytyy ilmeisesti myös hänen kirjastaan Lomelinos tårtor. Olen muutoin ollut uskollinen alkuperäiselle reseptille, mutta mustikkahillona käytin mustikka-limehilloa. Jos sinulla on tavallista mustikkahilloa, voit toki maustaa limellä myös kerma-jogurttiseoksen, jonka laitat kakun väliin. Lisäksi suurensin taikinan määrää, koska en omista niin pientä rengasvuokaa, että olisin voinut leipoa kohti korkeuksia alkuperäisellä annostuksella.

Ja kyllä, minä turhan tavaran vastustaja omistan rengasvuoan, joka vie suhteettoman paljon tilaa suhteessa siihen, kuinka usein sitä käytän. Säilytän sitä jäätelökoneen ympärillä, joka on suunnilleen yhtä usein käytössä – mutta silti yksi suosikkikeittiövälineistäni, josta en luovu koskaan. Kannatan suuresti Anton&Antonin tavaralainaamon kaltaisia palveluita, mutta kummasti vain keksin kymmeniä tekosyitä, miksi en ole saanut omia tavaroitani sinne. Ystävät ja kylänmiehet, nyt tiedätte, että täältä löytyy rengasvuoka ja jäätelökone, jotka ovat liian harvoin käytössä.

Kardemummakakku mustikkatäytteellä
noin 12 hengelle (18-senttiseen rengasvuokaan tai suurempaan kakkuvuokaan, jos teet kakunvuokaan tarvitset todennäköisesti enemmän myös täytteitä)

4 suurta kananmunaa
4 dl sokeria
1,2 dl maitoa
1 vaniljatanko (siemenet ja voi sitä tankoakin siellä maidossa keitellä)
4 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa mieluiten vasta jauhettuna (morttelissa siemenistä)

Täytteeseen
2-2,5 dl mustikkahilloa tai mustikkasosetta

Jogurttikermakuorrute ja -täyte
4 dl kuohukermaa
2 dl turkkilaista jogurttia (10 % rasvaa)
1 tl vaniljasokeria tai maun mukaan sokeria

Koristeluun
n. 150 g pensasmustikoita

1. Voitele ja jauhota vuoka ja laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

2. Sekoita maidon joukkoon vaniljatangon siemenet ja vaniljatanko. Kuumenna maito.

3. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.

4. Lisää joukkoon maito.

5. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne taikinan joukkoon. Sekoita varovasti. Jauhoja ei saa vatkata taikinan joukkoon, silloin siitä tulee liian tiivis. Yksi kuohkean kakun salaisuuksista on varovaisuus jauhojen sekoittamisessa. Nostele ne siis rauhallisin liikkein taikinan sekaan.

6. Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua noin 50 minuuttia tai kunnes se on kypsä.

7. Vatkaa kerma-jogurttiseos vaahdoksi juuri ennen, kuin alat täyttää kakkua. Kaikki ainekset kulhoon ja vatkaa jämäkäksi vaahdoksi.

8. Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeksi levyksi. Laita väleihin mustikkahilloa ja sen päälle jogurtti-kermaseosta.

9. Kuorruta kakku kerma-jogurttiseoksella ja koristele tuoreilla mustikoilla.

Psst… suolaa&hunajaa myös Facebookissa

Kurvikas syysherkku

Päärynä-hasselpähkinäkakku
Jos kansainvälisiä ruokalehtiä on uskominen, kurvikas päärynä on uusi omena ja ponnistaa kuuluisan sukulaisensa varjosta tänä syksynä.

Yleensä tähän aikaan vuodesta omena valtaa kaikki ruokalehdet, mutta tänä vuonna omat ruokalehtisuosikkini ovat pursuneet toinen toistaan houkuttelevimpia päärynäreseptejä: Muffinseja, paistoksia, kakkuja, donitseja, marinoituja päärynöitä.

Löysin Lantliv Mat & Vinista herkullisen päärynä-hasselpähkinäkakun. Lehdessä se oli nimetty vain päärynäkakuksi, mutta koska hasselpähkinä näyttelee rakenteessa ja maussa vähintäänkin yhtä suurta roolia, nimesin kakun uudestaan. Rouhitut pähkinät ja napakanpehmeät päärynänpalaset ovat kakussa tasavahvassa asemassa. Siinä on oikeastaan enemmän päärynää ja pähkinää kuin kakkutaikinaa.

Kakussa maistuu myös ruskistettu voi. Palanut voi pilaa jokaisen ruokalajin eli pidä huoli, että voi on kullanruskeaa, ei palaneen paahtunutta. Ohjeessa oli hyvä vinkki: Voi alkaa ruskistua siinä vaiheessa kun se hiljenee eli lopettaa sihisemisen – tai miten ääntä sitten haluaakin kuvailla. Huomaat kyllä hiljenemisen, jos vain maltat valvoa voin ruskistumista.

Kakkuresepti on Sarah Anderinin, joka on juuri julkaissut kirjan Matbok från Svenska Högarna. Kirja kertoo ruoanlaiton ohella myös Anderinin perheen elämästä Tukholman ulkosaaristossa, sen ulommaisessa saariryhmässä. Artikkeli perheen arjesta sai pohtimaan, miten itseni kaltainen ihminen, joka on tottunut neljään lähikauppaan kilometrin sisällä, selviytyisi ulkosaaristossa, jossa kauppamatka vie tunnin suuntaansa ja naapureita on kaksi, omat appivanhemmat. Saaristolaiselämää on helppo romantisoida kauniiden, tunnelmallisten kuvien äärellä, mutta luulenpa, että ensimmäisen syysmyrskyn armoilla minulla tulisi äitiä ikävä.

Päärynä-hasselpähkinäkakku
16-senttiseen torvivuokaan (huomaa, että ohje on pieneen kakkuvuokaan)

2 päärynää
1 rkl perunajauhoja
100 g hasselpähkinöitä
50 g voita
1 kananmuna
1 dl ruokosokeria tai fariinisokeria
1 dl maitoa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 rkl kanelia
1 rkl vaniljasokeria
1 tl kardemummaa

lisäksi voita ja korppujauhoja kakkuvuokaa

1. Laita uuni kuumenemaan 175-asteeseen ja voitele ja korppujauhota kakkuvuoka.

2. Ruskista voi paistinpannulla. Ks. ohje yllä.Nosta jäähtymään.

3.  Paahda hasselpähkinät kevyesti kuivalla pannulla ja rouhi karkeaksi rouheeksi.

4.  Kuori päärynät ja pieni noin 1/2 cm * 1/2 cm-kokoisiksi kuutioiksi. Sekoita joukkoon perunajauho.

5. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi.

6. Sekoita keskenään maito, voi, hasselpähkinät, jauhot, leivinjauhe, kaneli, kardemumma ja vaniljasokeri. Sekoita seos muna-sokerivaahdon joukkoon.

7. Kumoa taikina kakkuvuokaan ja paista noin 30 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä.

Suolaa & hunajaa myös Facebookissa

Muffinssimaakarina

Omena- ja mustikkamuffinit
Omenasesonki pyörähti käyntiin melkein huomaamatta. Lähikaupan pihasta sain muffinsseihin pussillisen raikkaan kirpeitä valkeita kuulaita ja vielä onneksi myös rasian mustikoita.

Ihan vielä en raaskinnut alkaa tyhjentää pakastinta omista mustikoista. Talven mittaan niistä on vielä monet kerrat iloa – ja viimeistään ensi kesänä sitä pakastinta sitten tyhjennetään kiireesti ennen seuraavan mustikkakauden alkua. Tämä resepti toimii sitten siinäkin tarkoituksessa.

Mustikkamuffinssit tein aiemmin kehittämälläni mustikkakakun reseptillä. Jos pursotat kuorrutteen, kannattaa vähentää turkkilaisen jogurtin määrää kuorrutteessa. Muutama ruokalusikallinen valutettua jogurttia riittää. Paistoaika on kakkua hiukan lyhyempi, noin 25 minuuttia.

Omenamuffinsseihin sovelsin Pumpkin Jamista löytynyttä Leila Lindholmin ohjetta, josta poimin sekä Pumpkin Jamin Marin että Vatsasekaisin Kilinkolin Riikan kehuman pohjataikinan. Jätin tällä kertaa murut tekemättä ja korvasin sen kuivatulla omenalastulla, jonka olen pinnannut kauan kauan sitten Soul Kitchenistä odottamaan seuraavaa omenamuffinssisatsia. Omenalastun kiinnitin pienellä nokareella tuorejuusto-tomusokeriseosta. Annos on 1,5-kertainen normaaliannokseen verrattuna, koska tein niitä juhliin elipienennä sitä, jos leivot pienemmälle porukalle.

Omenamuffinssit
noin 25 pientä muffinssia

150 g voita
3 dl maitoa
2 pienen luomusitruunan kuori
3 kananmunaa
2 1/4 dl sokeria
1 1/2 tl vaniljasokeria
6 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

Omenatäyte
7 pientä kotimaista omenaa (tai 4-5 isoa)
3 rkl voita
1 1/2 tl kanelia
3 rkl sokeria

Pinnalle
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1/4 dl tomusokeria

Kuivatut omenalastut
2-3 kotimaista omenaa
kanelia ja sokeria

1. Aloita ensin omenalastuista. Vedä omenat pohjasta aloittaen ohuiksi siivuiksi mandoliinilla. Pyöräitä kaneli-sokeriseoksessa ja kuivata uunissa 100 asteessa tunti kummaltakin puolelta. Voit toki tehdä nämä myös kuivurissa, mutta ainakaan omassani lämpötila jää matalammiksi, joten kuivaaminen kestää todella kauan.

2. Kuori ja pilko omenat pieniksi paloiksi. Valmista ensin omenatäyte, sen jäähtyminen kestää kauiten. Sulata voi pannulla, lisää sokeri, kaneli ja omenalohkot. Pyörittele muutama minuutti, jotta omenat maustuvat kauttaaltaan ja nosta liedeltä jäähtymään.

3. Sulata taikinaan tuleva voi kattilassa, sekoita joukkoon maito ja raastettu sitruunankuori. Anna jäähtyä. Kylmä maito jäähdyttää seoksen melko viileäksi jo valmiiksi eli se on käyttövalmis siinä ajassa, kun olet vatkannut kananmunat ja sokerin vaahdoksi.

4. Riko kananmunat kulhoon, lisää sokeri ja vaniljasokeri. Vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi.

5. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kananmunavaahtoon vuorotellen kuivia aineita ja vuorotellen voi-maitoseosta. Sekoita tasaiseksi.

6. Lisää lopuksi omenatäyte.

7. Laita taikinaa muffinssivuokiin. Muista jättää kohoamisvara.

8. Paista 200 asteessa noin 25-30 minuuttia tai kunnes ovat kypsiä.

9. Anna jäähtyä, pursota päälle pieni nokare tuorejuusto-tomusokeriseosta ja asettele päälle kuivattu omenalastu.

Psst… suolaa & hunajaa myös Facebookissa

Primöörit

Mansikka-raparperibritakakku
Olen työntänyt sormeni multaan. Katsotaan, saadaanko kesän mittaan satoakin. Ensisadon noukin kuitenkin anopin puutarhasta.

Ehdotin taloyhtiöömme istutuslaatikoita, innostuneita ei ollut montaa, mutta pääsemme nyt seinänaapurin kanssa viljelyhommiin. Saan siis työntää sormeni multaan. Kyyninen laitakokki epäilee, että viimeistään heinäkuussa kasveilleni käy yhtä huonosti kuin parvekekukilleni joka kesä. Siinä viljelytaitoni tiivistetysti.

Taloyhtiömme oli yhteisöllinen, ennen kuin siitä tehtiin ilmiö. Naapurit ulkoiluttivat toistensa koiria, skoolasimme yhdessä kesälle ja tunsin kaikki naapurit nimeltä. Poismuuttaminen harmitti monia. Parin viime vuoden aikana väki on vaihtunut tavallista enemmän ja valitettavasti taloyhtiön ahkerimmat hengennostattajat ovat muuttaneet pois. Ehkäpä tutustun uusiin naapureihin viljelytouhuissa, eikö vastoinkäymisilllä ole tapana yhdistää?

Kesäkuun teema onkin primöörit, kauden ensisato. En lähde niin soitellen sotaan, että väittäisin, että sitä satoa saataisiin minun viljelylaatikostani, vaan onneksi on viherpeukaloinen anoppi ja Hakaniemen tori. Kesäkuun ajan blogissa kokataan siis vähintään kerran viikossa kauden ensivihanneksista. Aloitetaan anopin puutarhan antimilla ja suosikkivihanneksellani eli raparperilla.

Britakakku on anoppini bravuuri ja olen oppinut sen häneltä. Kesää joudutetaan usein meillä jo vappuna tarjoamalla mansikka-raparperibritaa vappupäivän brunssilla, mutta tänä vuonna maltoin mieleni ja jaksoin odottaa kotimaisia raparpereita anopin ehtymättömistä puskista. Mansikoiden suhteen jouduin ottamaan hiukan etunojaa ulkomaisilla serkuilla.

Olen puolittanut normaalin britakakun reseptin, koska muutoin sitä syödään kahden hengen taloudessa viikko. Tästä riitti neljälle ja lantionseutuni kiittää, ettei rääppiäisiä näistä pidoista juuri jäänyt.

Britakakku mansikoilla ja raparperilla
noin 22*34-senttiseen vuokaan/uunipannulle
4-6 hengelle

Pohja
75 g voita
3/4 dl sokeria
2 keltuista
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
3/4 dl kevytmaitoa

Marenki
2 valkuaista
1 dl sokeria

Raparperihilloke
n. 150 g kuorittua ja paloiteltua raparperia
3/4 dl sokeria

Kermarahka
2 dl kuohukermaa
1 prk maitorahkaa
vaniljasokeria

1 l mansikoita

1. Valmista kakkutaikina: Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää keltuaiset yksi kerrallaan. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan vuorotellen jauhoja ja maitoa. Jauhot kannattaa laittaa taikinaan taikinaan siivilän läpi. Levitä taikina ohuesti leivinpaperilla vuoratulle uunipellille tai muuhun vuokaan.

2. Vatkaa marenki. Aloita vatkamalla valkuaisia ja lisää sokeri vähitellen. Marenki on valmiina jämäkkää ja kiiltävää. Se pysyy kulhossa, vaikka käännät kulhon ylösalaisin. Levitä marenki taikinan päälle. Ole huolellinen, ettei marenkiin sekoitu taikinaa. Kakkuun tulee muuten rumia ruskeita raitoja paistettaessa.

3. Paista marenkia ja pohjaa 175 asteessa noin puoli tuntia. Voit loppuvaiheessa peittää kakun leivinpaperilla, jos marenki alkaa tummua liikaa.

4. Kakun ollessa uunissa keitä raparperihilloke. Laita paloitellut rapaperit ja sokeri kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä kunnes raparperit ovat pehmenneet. Anna jäähtyä.

5. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää maitorahka.

6. Kokoa kakku jäähtyneenä. Leikkaa marenki-kakkupohja puoliksi, jotta saat kaksikerroksisen kakun. Laita toiselle puolikkaalle ensin raparperihilloketta, sitten kerma-maitorahkavaahtoa ja lopuksi reilusti pilkottuja mansikoita. Nosta toinen puoli levystä kanneksi ja koristele kakku mansikoilla. Jos et halua koristella kakkua, puolet ohjeessa annetusta mansikkamäärästä riittää.

Vielä ehdit osallistua myös Taste of Helsingin lippuarvontaan,
joka on käynnissä 6.6. klo 19 saakka.  

Hävikkikakku mustikkasuille

Mustikkakakku
Maitotuotteet ovat kärkipäässä hävikkiluvuissa muillakin kuin meillä. Pelastin jogurtinjämät mustikkakakkuun, jossa maistui myös aavistus sitruunaa.

Maitotuotteet olivat MTT:n tutkimuksen mukaan kolmanneksi suurin hävikin aiheuttaja kotitalouksissa. Onneksi niiden hyödyntäminen on helppoa leivonnassa; taikinaan on helppo kätkeä niin piimää, kermaviiliä, ranskankermaa kuin turkkilaista jogurttiakin. Ja siitä taikina vain paranee. Muista myös vaikkapa perinteinen pannari tai kunnon ohrapuuro – maito on niissä paljon alkuperäistä paremmassa muodossa, toteaa nainen, joka ei maitoa juo, mutta ei ihan vielä näytä siltä mainoksen mieheltä.

Hävikistä herkuksi -vinkki: Kätke hävikkivaarassa olevat maitotuotteet taikinaan. Voit ihan hyvin vaihdella maitotuotteita resepteissä esimerkiksi käyttää ranskankerman sijaan turkkilaista jogurttia tai kermaviiliä.

Oheisen mustikkakakun lisäksi voit hyödyntää maitotuotteita myös mahtavan mehevässä omenakakussa, perinteisessä piimäkakussa tai sunnuntaiaamun sulostuttajina skonsseissa.

Hävikistä herkuksi -kuukauden teeman mukaisesti rakensin reseptin oheiseen helppoon mustikkakakkuun jääkaapin jämistä ja tyhjensin samalla pakastinta: Turkkilaista jogurttia, sitruuna ja mustikoita. Koristeeksi lehtiä ikkunalaudan villiintyneestä mintusta. Nyt pitää vain huolehtia, etteivät hävikkiuhan alta herkuksi muuttuneet tarveaineet päädy hävikiksi kakun muodossa. Haenkin samantien santsipalan.

Helppo mustikkakakku tuorejuusto-jogurttikuorrutteella
noin 24-senttiseen vuokaan

175 g voita
2 1/2 dl sokeria (jos käytät sokeroituja mustikoita tai tuoreita mustikoita, vähennä sokerin määrää)
3 kananmunaa
1-2 tl vaniljasokeria (tai siemenet vaniljatangosta)
2 tl raastettua sitruunankuorta
2 dl turkkilaista jogurttia
2 tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
200 g mustikoita

Kuorrutteeseen
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1/2 dl turkkilaista jogurttia
1/2 dl tomusokeria
1 tl sitruunankuorta raastettuna tai sitruunamehua

Koristeluun
mustikoita
minttua tai sitruunamelissa

1. Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi.

2. Vatkaa joukkoon kananmunat, vaniljasokeri ja sitruunankuori.

4. Lisää jogurtti. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita ne taikinan joukkoon.

5. Lisää lopuksi mustikat varovasti sekoittaen.

6. Paista 180 asteessa. Oma kakkuni paistui noin 40 minuuttia. Minulla oli kuitenkin hiukan ohjeistettua isompi vuoka eli kakku oli matalampi.

7. Anna kakun jäähtyä. Sekoita kaikki kuorrutteen ainekset  ja levitä kuorrute kakun päälle. Koristele halutessasi mustikoilla ja mintulla tai sitruunamelissalla.

Pssst… Hävikistä herkuksi on yli 30 ruokablogin yhteinen tempaus toukokuun ajan. Haluamme innostaa lukijoitamme taikomaan hävikki herkuiksi. Ja samalla pienennämme myös omaa ruokahävikkiämme. Kannattaa käydä Facebookissa tykkäämässä. Sieltä löydät kaikkien blogien inspiroivat ideat.

 

Suklaata suupielessä

Mantelisuklaamoussekakku
Jos kakkuun on upotettu reilusti yli puoli kiloa suklaata, saattaa siitä joku murunen suupieliinkin tarttua. Eikä mitä tahansa suklaata, vaan kakku on tarkoitettu vain hardcore-suklaa-addikteille, jotka arvostavat tuhtia 70 %-suklaata.

Olen kakun suhteen täysin muiden arvioiden varassa, sillä huvittavinta on, että en itse edes pidä suklaasta. Syön vuodessa ehkä yhteensä noin kolme suklaapatukkaa, mutta suklaasta leipominen on kokonaan toinen juttu – siitä tulee niin ylellinen olo. Onneksi lähipiirini on täynnä suklaasuita, jotka mielellään upottavat lusikkansa tähän kakkuun.

Mantelisuklaakakun pohja on poimittu Koti ja keittiö -lehdestä varmaan sata vuotta sitten ja sitä on sittemmin tarjottu koko laajennetun perheen kaikissa juhlissa: Ainakin anopin, siskon, miehen ja omia tasavuosia on juhlittu tämän kakun voimalla. Näillä kaloreilla jaksaa nimittäin tanssia aamun puolelle.

Tällä kertaa kakku paistui siskonpoikani nimenantojuhliin. Tein siitä suklaamousseversion. Vieraita oli parisenkymmentä. Tämä annos riittää reilusti yli parillekymmenelle.

Jos haluat tehdä kakun pienemmälle väkijoukolle, tee oheisen ohjeen pohjataikinasta puolet, mousse kokonaan ja kuorrutteesta kaksi kolmasosaa. Jos taas teet ison kakun, mutta et omista niin isoa vuokaa tai korkeaa kakkurengasta, että voisit paistaa pohjan kerralla, voit tehdä sen kahtena kakkuna. Ylemmästä kakkupohjasta kannattaa vain leikata pohja pois ennen täyttämistä. Kakku on todella tuhti ja paistamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei kakusta tule kuiva.

Mantelisuklaakakku

Kakkupohja

400 g hyvää tummaa suklaata
12 suurta munaa valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
4 dl sokeria
240 g mantelijauhoa
1 dl vehnäjauhoja
100 g voita

1. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa.

2. Vatkaa sillä välin keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Vaahdota valkuaiset erikseen kovaksi vaahdoksi.

3. Lisää sulatettu suklaa-voiseos keltuaisvaahdon joukkoon.

4. Lisää jauhot ja mantelijauho.

5. Nostele lopuksin varovasti joukkoon valkuaisvaahto.

6. Paista kakkua noin tunti (jos teet koko kakun kerralla) tai vajaa tunti (6 munan kakku) 180 asteessa. Tarkempi aika on riippuvainen uunista, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei kakku mene kuivaksi.

7. Anna jäähtyä ennen moussen tekemistä.

Suklaamousse
ohut kerros täytettä, jos haluat tuhdimman mousseraidan, tee täyte 1,5-kertaisena

80 g hyvää tummaa suklaata
2 dl kuohukermaa
1-2 rkl sokeria
pari ripausta kanelia

1. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja lisää sokeri ja kaneli.

2. Sulata suklaa vesihauteessa. Suklaan tulee olla lämmintä (noin 40-50-asteista), mutta ei kuumaa.

3. Lisää sulatetun suklaan joukkoon ensin osa kermavaahdosta nuolijalla sekoittaen ja sitten loput.

4. Laita mousse kakkulevyjen väliin ja anna jähmettyä viileässä. Mitä vahvempaa suklaata käytät, sitä nopeammin suklaa jähmettyy. Pari tuntia riitti ainakin minulla. Käytin 70 % suklaata. Tähän et siis tarvitse liivatetta.

Suklaakuorrutus

180 g tummaa suklaata
1,5 dl kuohukermaa

1. Sulata suklaa vesihauteessa ja kuumenna samalla kerma kiehumispisteeseen.

2. Sekoita kuuma kerma sulatetun suklaan joukkoon ja vatkaa kiiltäväksi.

3. Levitä kakun päälle ja anna jähmettyä. Itse heitin kakun päälle vielä Dolphinin suklaahippusia, mutta ilmankin pärjää.

Vai maistuisiko sittenkin:
                                             
Tryffelit                                              Omena-kaurakiusaus                          Pavlova

Omaa ja lainattua

Runebergin tortut
Laura Kolben mukaan suomalaisessa ruokakulttuurissa ei ole juuri muuta omaa kuin mämmi. Kaikki muu on naapureilta lainattua.

HS Teemassa oli kiinnostavia artikkeleita suomalaisesta ruokakulttuurista. Siitä luin myös kyseisen Laura Kolben haastattelun. Minusta mielenkiintoinen kysymys kokonaisuudessaan on, mitä on suomalainen ruokakulttuuri. Tuntuu, että siitä puhuttaessa usein katsotaan taaksepäin yhteisiin ruokamuistoihin. Harvoin silloin kuitenkin nostetaan esille, että hyvin yhtenäinen ruokakulttuuri johtui paljon myös nykypäivää merkittävästi rajoittuneemmasta valikoimasta. Vielä 90-luvullakin oli HS Teeman mukaan niin tiukkoja tuontirajoituksia, että esimerkiksi naudanfilee loppui usein loppuvuodesta kokonaan. Pidä siinä sitten ravintolaa.

Valtava raaka-ainevalikoima, matkustelu, erilaiset eettiset ja ekologiset valinnat todennäköisesti eriyttävät ruokailutottumuksia entisestään. Mitä suomalainen ruoka oikeastaan on nykypäivänä? Tämän kysymyksen innoittamana blogin helmikuun teemana pohditaan ruokakulttuuriamme otsikon Omaa ja lainattua alla. Kokkaan siis helmikuun ajan vähintään kerran viikossa ruokaa, jonka koen kuuluvan suomalaiseen ruokakulttuuriin. Ajatuksena on vilkuilla myös sivuille naapurimaihin ja toivottavasti myös nykyaikaan ja eteenpäin eikä ainoastaan nostalgisoida – ja mämmiä ei tule olemaan tarjolla.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katse vielä historiaan, koska helmikuun alku yksinkertaisesti vaatii Runebergin torttuja. Niiden alkuperä nyt ainakin on Porvoossa, mutta ei kuitenkaan tiettävästi Frederika Runebergin keittiössä, kuten yleinen uskomus kuuluu, vaan kunnia kuulunee porvoolaiselle kondiittorimestari Lars Asteniukselle.

Äitini leipoi torttuja aina kaksi isoa tarjottimellista, jotka olivat kylmiön alaosassa ja sisareni kanssa verotimme niitä urakalla. Näissä ei läträtä viinalla, eivätkä ne ole komean sylinterinmuotoisia. Lapsena olimme itseasiassa sitä mieltä, että mitä matalampi sitä parempi, koska silloin vadelmahillon määrän suhde taikinaan on optimaalinen.

Tällä reseptillä meillä on näitä aina tehty ja ne ovat vaatimattomasti tietenkin minun mielestäni maailman parhaita -ja myös kaikki sukuunnaidut ovat samaa mieltä, joten ihan pelkästä tottumuksesta ei ole kyse. Jos lupailen tekeväni runebergin torttuja, vasen laitakokki aina tarkistaa, että olen muistanut kysyä reseptin äidiltäni tai siskoltani. Sen voisi ottaa myös epäluottamuksen osoituksena, mutta en ota, koska näitä en pysty muokkaamaan paremmiksi.

Kokeilin tortuissa ensimmäistä kertaa Den Gamle Fabrikin vadelmahilloa, jossa pitäisi olla vähemmän sokeria ja enemmän marjoja. Oma vadelmahilloni on torttuihin ihan liian valuvaa ja yleensä valmishillot maistuvat minusta lähinnä sokerille. Den Gamle Fabrikin hillo oli ehdottomasti kaupan hilloista parhaasta päästä.

Runebergin tortut
noin 15 kpl

250 g voita
2 1/2 dl sokeria
2 munaa
vajaa 2 dl korppujauhoja (pikkuisen vajaa)
vajaa 3 dl vehnöjauhoja (pikkuisen vajaa)
2 1/2 tl leivinjauhetta
100 g mantelirouhetta

Pinnalle: valumatonta vadelmahilloa, tomusokeria (1 dl), vettä (2-3 tl).

1. Vatkaa sokeri ja voi. Lisää munat.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan.

3. Laita muffinssivuokiin. Taikina kohoaa aika maltillisesti elit voit huoletta laittaa sitä noin 2/3 korkeudelle.

4. Paista noin 2oo asteessa noin 12 minuuttia.

5. Koristele jäähtyneenä vadelmahillolla ja tomusokeri-vesiseoksella. 

Vai maistuisiko sittenkin:

                                       
Porkkanakakku                                   Omenaboston                            Uuniomenat manteli-
                                                                                                                            toscalla