Joululeivonnan mestaruussarja

Joulutortut ja luumuhillo
Pyrin joululeivonnan mestaruusluokkaan tekemällä tortut alusta loppuun itse. Eilen keiteltiin hillo ja tänään kaaviloitiin voitaikinaa. Tavoitteena oli tietenkin lehtevät, kauniit tortut. Ja kuinkas meidän kävikään?

Kohtasin itsekin tämän joulun joululeivonnan suurimman haasteen eli voipulan. Löysin tarvitsemani voin vasta kolmannesta kaupasta. Jyrki Sukula suhteutti minusta erinomaisesti viimeaikaisen vouhkaamisen oikeanlaisesta ruokavaliosta lukemassani haastattelussa. Hänen mukaansa ravintolakeittiössä kuluu nykyään samanverran voita viikossa kuin 80-luvulla päivässä. Ennen kastike annosteltiin kauhalla, nykyään lusikalla. Suomalaisten ruokavalio lienee kuitenkin kokonaisuutena terveellisempi ja vähärasvaisempi kuin se oli pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Tämä toimikoon pohjustuksena joulun epäterveellisiin herkkuihin kuten voitaikinasta valmistettuihin joulutorttuihin. 

Miten sitten kävi itse torttujen? Eilinen alkoi todella lupaavasti. Keittelin illalla hillot Soppakellarin ohjeella. Meillä oli torjuttu vilustumista niin ahkerasti, että konjakki oli tömpsytelty loppuun, mutta ruokafriikkiystäväni Masutoaitemu keksi ehdottaa tilalle portviiniä. Konjakkiversioon en voi tietenkään verrata ilman empiiristä kokemusta, mutta portviini ainakin toimi oikein hyvin. Laitoin sitä miedomman makuisena ruokalusikallisen enemmän kuin Soppakellarin Tusla oli ohjeistanut konjakin osalta.

Tänään pääsin taikinan kimppuun. Kaaviloin ja kaaviloin ja mitä kaikesta vaivasta syntyi. Korkeintaan piirimestaruustason tortut, joiden lehtevyydessä on kovasti toivomisen varaa, kuten kuvasta näkyy. Joka kuuseen kurkottaa ja niin edespäin.

Sen vuoksi julkaisen tässä yhteydessä ainoastaan mainion luumuhillon ohjeen. Sitä tulee ohjeella niin reilu satsi, että hillon määrä ei tuntunut juurikaan vähentyneen tänään leipomistani 20 tortusta. Ensi vuonna ehkä saan aikaan myös kunnon taikinan, palataan sitten siihen aiheeseen. Joulu tulee onneksi joka vuosi.

Luumuhillo joulutorttuihin
reilu annos, ainakin 40 torttuun

400 g kuivattuja, kivettömiä luumuja
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 dl vettä
2 kanelitankoa
1 vaniljatanko
3 rkl portviiniä

1. Keittele miedolla lämmöllä sokerivedessä luumuja ja mausteita, kunnes luumut alkavat kunnolla pehmentyä. Lisää portviini ja keittele kunnes ovat pehmeitä ja vähän hajonneita.

14 kommenttia artikkeliin ”Joululeivonnan mestaruussarja

  1. Komppaan Ankeriasta, en ole edes haaveillut tuosta kaavilointioperoinnista… Totta puhuen, en ole koskaan missään törmännyt kotitekoisiin torttuihin, jotka olisivat yhtä lehteviä kuin kaupan taikinasta veivatut. Mistä se sitten johtuukaan, vissiin siitä kaaviloinnista. Että jotenkin se ”lättänätorttu” on hyvä omassa tyylilajissaan.

    Luumuhilloa on meilläkin vielä jäljellä, yllätys… 🙂 Muistan tätini tehneen joskus jotain konjakilla höystettyö luumu-rahkakermahyytelöhässäkkää loppiaisen jälkkäriksi. Että jos sitten vaikka sellaiseen tuon lopun upottaisi? 🙂

    • Onpas lohduttavaa kuulla, ettei se muillakaan mene ihan mallilleen.
      Sinun luumuhillosi oli kyllä ihan loistavaa. Sitä voisi syödä lusikalla.
      Annos on tosiaan reilu eli vika ei ole hillossa, jos on teillä vielä jäljellä 😉 Vielä ei ole minullakaan aavistusta, mihin lopun käyttäisi.

  2. Kiva että portviini sopi tähän(kin)! Nostan hattua viitseliäisyydellesi, en ole koskaan edes ajatellut, että voisin tehdä voitaikinan itse. Oliko maku kuitenkin kohdillaan?

    Mä tunnustan hamstranneeni hätäpäissäni viisi (5) pakettia voita kaupasta joulua varten, kun edellisellä kauppareissulla oli myynnissä vain eioota.

    • Maku oli ihan ok, aika tuhti tapaus täytyy sanoa. Mutta ei kyllä vielä vaivan arvoinen.
      Portviini todellakin sopii tähänkin!

      Ostin kolme pakettia itsekin. Hiukan nauratti, koska normaalisti se määrä ei mene meillä varmaan edes vuodessa 😉 Nyt leivotaan sitten ihan innolla, koska muutoin tämä määrä saa minut näyttämään ihan naurettavalta. Ehkä voin alkaa myydä sitä Norjaan 😉

  3. Tämä voihärdelli on muuten aika huvittavaa. Meidän lähikaupassa, jossa yleensä tällaiset ilmiöt ei ihan heti tunnu oli kuulemma tänään ns. tavallinen voi loppu. Jäljellä oli luomuvoita jne. Meille käy kyllä sekin. 🙂

    • Huomaa, missä ilmiöt tuntuu ensimmäisenä. Stockalla ei ollut mitään voita, ei siis yhtään mitään, mutta kun palasin kantakaupungin ulkopuolelle tilanne oli toinen. Minua hymyilyttää kovin tämä vouhkaaminen asiasta.

  4. Täytyy nostaa hattua yritteliäisyydellesi! Hienon näköinen ainakin on tuo torttu kuvassa,minulle kelpaisisi…Täällä oli viime vuonna pitkäkestoinen voipula,joka taisi osittain johtua liian kuumasta ja pitkästä kesästä,joka jotenkuten vaikutti lehmien maidontuotantoon.
    Luumuhillon joudun täällä itse tekemään,sillä valmista ei ole,mutta taikinaa en ole viellä kokeillut…

    • Täällä pula kai osittain johtuu mm. Valion vientisopimuksista Venäjälle ja maidontuotannon vähenemisestä eli ei suinkaan pelkästään kulutuksen noususta, vaikka julkinen keskustelu tuntuu pyörivän sen ympärillä.
      Luumuhillo on onneksi helppo ja vaivaton homma ja lopputulema palkitsee.

  5. Jonset nyt omien sanojes mukaan aivan voittanut tuota leipomisen mestaruusluokkaa niin tää kyllä vastaavasti otetaan huomioon tämä alkutekijöistä asti valmistaminen Yleisen kulinarismin kuninguusluokassa. (samalla tasolla esim. itsetehdyn makkaran ja hapanjuuri ruislimpun kanssa)

    Itsekin meinasin (oon koko joulukuun meinannut vaikka mitä, mutta mitään en ole tehnyt) tehdä torttutaikinaa. Olisin kyllä tehnyt rahkavoitaikinaa vaan, mistä muistaakseni tulee erinomaisen makuisia torttuja, vaikkakaan ei niin lehteviä myöskään. Toisaalta kaupan tortut on joskus jopa liiankin lehteviä mielestäni. Varisevat vaan kaikkialle ja mausta ei jää suuhun kun luumuhillo. Mutta ilmeisesti nyt kun aattoon enää 5 päivää ja olen vasta meinannut myös siivota, hurautan tortut iloisesti kaupan valmiiksi leikatuista torttuneliöistä ja saman marketin normiluumuhillosta.

    • Ja se, että saa jotain valmiiksi on minusta ihan hyvä saavutus ihan sama, onko kauppa vähän auttanut alkuun 😉 Minäkin olen meinannut vaikka mitä, mutta olen päättänyt, että vaikka ne meinaamiset ei ole siirtyneet tekemiseksi, ei se haittaa. Joulu tulee joka tapauksessa ;-).

  6. Tein hillosta pitäen Nicaraguassa itse torttuja, sillä jostain syystä paikallisesta supermarketista ei löytynyt torttuhilloa. Espanjaksi tortut ovat muuten estrellas de navidad l.joulutähtiä. Olivat iso hitti paikallisten työkavereideni keskuudessa, ja niinpä pidin torttukoulun ennen Suomeen paluutani.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s