Suunnitelmatalous

Parsa-sitruunarisotto
Suunnitelmatalous kuulostaa epäilyttävästi Neuvostoliitolta. Kun siihen yhdistää parsan, alkaa hävikin vähentäminen tuntua jo huomattavasti maittavammalta.

Hävikin vähentäjän luottotovereita ovat kauppalista ja etukäteen suunniteltu ruokalista. Nälän ostoskassia kasvattava vaikutus on tunnettu totuus, mutta olen itse huomannut, että vaikka kauppaan menisi kylläisenä, mutta ilman selkeää suunnitelmaa mukaan tarttuu kummasti kaikkea ylimääräistä.

Kahden hengen taloudelle pakkauskoot tahtovat olla turhan reiluja, eikä samaa ruokaa jaksa syödä kovin montaa päivää. Sama ongelma vaikuttaa olevan muillakin, sillä toiseksi eniten roskiin menee vihannesten jälkeen valmista kotiruokaa. Se on MTT:n mukaan pois heitetystä syömäkelpoisesta ruoasta 18 %. Tehdään liian suuria annoksia, jotka jäävät kaappiin pyörimään. Olenkin alkanut ketjuttaa raaka-aineita: Vaikka esimerkiksi parsaa joutuu usein ostamaan puoli kiloa kerralla, teen silti vain kahden hengen risoton ja seuraavana päivänä käytän loput parsat vaikkapa piirakkaan tai pastaan.

Parsa on parhaimmillaan tuoreena – nostopäivänä. Suomessa niin tuoretta parsaa saa vain harvoin, mutta montaa päivää parsaa ei kuitenkaan kannata säilöä. Parhaiten se säilyy jääkaapin vihanneslaatikossa kosteaan pyyhkeeseen kääräistynä.

Hävikistä herkuksi -vinkki: Mieti ruokalistaa jokunen päivä eteenpäin ja laadi hyvä ostoslista, jota seuraat.

Tämän parsarisoton ohje on aika klassinen. Nappasin Pumpkin Jamista idean parsankeitinveden hyödyntämiseen, muutoin pysyin perinteisellä linjalla. Tämä oli parsakauteni avaus kotioloissa ja kokeilut aloitetaan vasta seuraavilla kerroilla, kevään ensimmäistä kertaa ei meillä riskeerata, eikä luottoresepti pettänyt tälläkään kertaa. Lähiviikkoina kokeiluun menee Pumpkin Jamin parsa-vuohenjuustorisoton lisäksi myös Hannan sopan versio, jossa risotto oli pyöristetty tuorejuustolla.

Klassinen parsa-sitruunarisotto
kahdelle

250 g tuoretta vihreää parsaa
6 dl vettä
suolaa
sitruunamehua

2 rkl oliiviöljyä
1 pieni sipuli
1 kasvisliemikuutio
1 dl valkoviiniä
1 1/2 dl risottoriisiä (esim. arborio)
1/2 sitruunan raastettu kuori
20 g voita (noin reilu ruokalusikallinen)
reilusti parmesanjuustoa raastettuna (reilu kourallinen)
mustapippuria
(suolaa)

1. Katkaise parsoista puumainen osa varresta pois. Kun taivutat varovasti vartta, varsi katkeaa oikeasta kohdasta. Pilko parsat muutaman sentin pituisiksi palasiksi. Laita kiehuvaan sitruunamehulla ja suolalla maistettuun veteen. Nuput kannattaa laittaa vasta sen jälkeen, kun varret ovat kiehuneet muutaman minuutin. Keitä varsia 4-6 minuuttia, nuppuja siis muutama minuutti vähemmän. (Jos haluat käyttää nuppuja koristeena, voit myös höyryttää tai keittää nuput erikseen risoton valmistamisen loppuvaiheessa). Kaada parsasta keitinvesi pois, ota se kuitenkin talteen. Huuhtele parsat kylmällä vedellä, jotta ne ne lopettavat kypsymisen.

2. Laita parsan keitinvesi kattilaan, lisää valkoviini ja kasvisliemikuutio ja kiehauta liemi.

3. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä silputtua sipulia. Lisää risottoriisi ja kuullota sitä vajaa viitisen minuuttia.

4. Lisää vähitellen pienissä erissä kuumaa lientä. Lisää seuraava erä, kun edellinen on lähes imeytynyt riisin joukkoon. Lisää melko loppuvaiheessa raastettu sitruunankuori ja juuri ennen kuin riisi on kypsää lisää joukkoon myös parsa, jotta se lämpenee uudestaan. Kun riisi on al dente, sekoita risottoon voi ja raastettu parmesanjuusto. Paras risotto on löysähkö eli älä päästä risottoasi kuivumaan, äläkä keitä riisiä yli. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla, mutta ole tarkkana suolan kanssa – suolaa on jo melko runsaasti parsan keitinvedessä sekä kasvisliemessä.

5. Laita risoton pinnalle muutama parsannuppu sekä parmesaania ja tarjoa samantien.

Pssst… Hävikistä herkuksi on yli 30 ruokablogin yhteinen tempaus toukokuun ajan. Haluamme innostaa lukijoitamme taikomaan hävikki herkuiksi. Ja samalla pienennämme myös omaa ruokahävikkiämme. Kannattaa käydä Facebookissa tykkäämässä. Sieltä löydät kaikkien blogien inspiroivat ideat. Juuri nyt käynnissä myös kilpailu, jossa arvotaan Omenaminttu-blogin Hannelen kaunistakin kauniimpi kirja Kausiherkkuja omasta pihasta kaikkien 10.5. mennessä osallistuneiden kesken.

Amorin avuksi

Sitruuna-pinaattirisotto
Tämä risotto oli ruokalaji, jolla sain tuhat vuotta sitten laitakokin luulemaan, että osaisin kokata. Samaiseen risottoon päädytään lähes poikkeuksetta myös, jos kysyn häneltä ruokatoiveita.

Minulla on tuttavapiirissä muutamia ihmisiä, jotka suhtautuvat intohimoisesti risottoon ja ovat myös huomattavan taitavia tässä lajissa. Siksi olenkin arkaillut tämän reseptin postausta, koska tässä on rikottu pariakin kultaista sääntöä. Mutta en anna sen enää häiritä, tämä on hyvää, vaikka italiaanot repisivätkin hiukset päästään tästä versiosta. Jos olet risottopuritaani, kannattaa lopettaa lukeminen tähän.

Kuulin, että Stockan Herkussa on perjantai-iltaisin kantakaupungin sinkkujen kokoontumisajot. Lataa nämä ainekset kärryyn ja kaveriksi pari jättikatkarapua tai kampasimpukkaa, niin jo on kumma, jos ei ole treffit sovittuna ennen kassaa. Olen ihan vakuuttunut, että tällä risotolla on osuutensa siihen, että olemme tukevasti naimisissa. Ja jollei onni suosi, ainakin saa törkeän hyvää ruokaa itselleen.

Sitruuna-pinaattirisotto
kahdelle

4 rkl oliiviöljyä (tai avokado zest -öljyä)
2 salottisipulia
2 1/2 dl risottoriisiä
9 dl kasvislientä (tämä kaikki ei mene, mutta tarkan määrän näkee keitellessä)
1 dl valkoviiniä
2 tl raastettua luomusitruunankuorta
1 rasia tuoretta pinaattia (70-100 g)
4 rkl kermaa
reilu kourallinen raastettua parmesania
mustapippuria, suolaa

1. Keitä kasvisliemi.

2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota öljyssä salottisipulia. Älä anna ruskistua. Lisää riisi öljyyn ja kuullota, kunnes se on läpikuultavaa.

3. Lisää valkoviini. Lisää kasvislientä pienissä erissä. Lisää seuraava erä, kun edellinen on melkein kokonaan imeytynyt riisiin.

4. Kun olet käyttänyt noin puolet nesteestä, lisää risottoon pinaatti ja raastettu sitruunankuori. Sitruunankuoren oikeaa määrää kannattaa maistella, aloita varovasti ja lisää tarvittaessa.

5. Jatka nesteen lisäämistä, kunnes riisi on al dente. Vähän ennen valmistumista lisää kerma. Kun riisi on sopivan kypsää, lisää parmesanraaste ja mausta risotto suolalla (riippuu, kuinka suolaista on käyttämäsi kasvisliemi) ja mustapippurilla.

Täydellisen risoton metsästys

Karitsan karetta, risotto milanesea
Täydellisen risoton metsästys on loputon matka.  Onneksi epätäydelliset harjoitusversiotkin ovat meidän ruokakunnan lempiruokia.

Jos oikein kaipaan kehuja, niitä saa meillä helpoiten keittämällä hyvän risoton. Vasen laitakokki elää siinä uskossa, että olisin jotenkin erityisen ansioitunut risoton tekijä. Luultavasti kyse on enemmänkin rajallisesta määrästä risottokokemuksia oman kotikeittiön ulkopuolella. Tiedän ihmisiä, joiden mielestä riisipuuron kuuluu maistua palaneelta. Ehkä tässäkin on kyseessä samanlainen ilmiö, olen ehdollistanut miespolon keskinkertaiseen risottoon.

Tein risotto milanesen BBC Good Food -lehden sivustolta poimimani ohjeen mukaan. Vaihdoin tosin sipulin salottisipuliin, koska se sopii minusta tähän huomattavasti paremmin. Risoton kaveriksi paistoin karitsan karetta, ainoaa osaa lampaasta, josta todella pidän. Risotto sai meillä vuolaat kehut, mutta kuten totesin kyse voi olla ehdollistamisesta. Rehellisyyden nimissä on todettava, että itsekin olin tällä kertaa vallan tyytyväinen. Lopputulema oli rakenteeltaan sopivan löysä (vaikka kuvassa näyttääkin hämmentävän kiinteältä) ja arborioriisi kypsyydeltään al dente. Hyppysellinen sahramia kruunasi risoton. Ei ihme, että se on lähes kultaa kalliimpaa.

Kynttilänvalo, loistoseura, hyvä viini ja Sarah McLachlan taustalla saattoi vaikuttaa arvostelukykyymme, mutta suosittelen samaa arvostelukykyä heikentävää yhdistelmää myös teille muille.

Risotto milanese
4 hengelle lisukkeena tai väliruokana, annoskoko on pienehkö eli nälkäisille tekisin kyllä suuremman annoksen

50 g voita
2 salottisipulia
150 g arborioriisiä
1 1/4 kuivaa valkoviiniä
8-9 dl kanalientä
50 g parmesania raastettuna
pari reilua hyppysellistä sahramia

1. Keitä kanaliemi.

2. Sulata puolet voista kattilassa ja kuullota silputtuja salottisipuleja voissa, kunnes ne ovat pehmeitä.

3. Lisää riisi ja kuullota, kunnes se on läpikuultavaa.

4. Lisää valkoviini ja keitä kunnes neste on imeytynyt. Lisää sahrami ja ala lisätä kanalientä noin kauhallinen kerrallaan. Lisää seuraava kauhallinen vasta, kun edellinen on imeytynyt riisiin. Muista hämmentää kunnolla pohjia myöten nestettä lisätessäsi. Jatka tätä kunnes riisi on pehmeää, mutta kuitenkin al dente eli vain aavistuksen napakkaa (keittoaika on yleensä noin reilu vartti). Nesteen määrä on hyvä arvioida matkan varrella, itselläni sitä meni noin 8 desiä, mutta kannattaa aina varautua hiukan suuremmalla määrällä. Risoton kuuluu olla löysähköä.

4. Lisää lopuksi loppu voi ja raastettu parmesan. Tarjoa samantien parmesanin (reilusti siihen päälle, kuvaushetkellä omassa annoksessani siitä oli säälittävän vähän) kanssa, risotto ei odota syöjää, vaan toisinpäin.

Karitsan kare
noin kolme luuta, käytännössä noin 250 g karetta / ruokailija

1. Mausta kare kokonaisena suolalla ja pippurilla molemmin puolin.

2. Ruskista se pannulla öljyssä.

3. Hiero pintaan tahna, jossa on valkosipulia, timjamia, rosmariiniä, raastettua sitruunankuorta ja ihan pieni loraus oliiviöljyä. Lisää öljyä vain sen verran, että saat mausteseoksesta hiukan tahnamaisen.

4. Paista 150 asteessa, kunnes sisälämpötila on 55 astetta (tämä on aika lailla medium).

5. Kääri vetäytymään folioon noin 5-10 minuutiksi, jotta nesteet eivät valu lihasta, kun leikkaat sen annospaloiksi.